Metsähallituksen itäisellä Suomenlahdella vuosittain toteuttamassa saaristolinnustoseurannassa on paljastunut uusi ruokkien joukkokuolema. Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa olevissa ruokkiyhdyskunnissa on tavattu kuolleita aikuislintuja, ja pesivien parien määrä on romahtanut alle puoleen pitkäaikaisesta keskiarvosta.
Aiemmat laajat ruokkikuolemat alueella ovat tapahtuneet vuosina 1992, 2000, 2006 ja 2010. Syytä kuolemiin ei edelleenkään varmuudella tiedetä, mutta epäilyt kohdistuvat keväisiin levämyrkkyihin, joita ruokit saavat ravintokalojen kautta. Kuolleiden yksilöiden toimittaminen tutkimuksiin ei riitä selvittämään syytä, sillä myrkky hajoaa nopeasti, minkä takia heikentynyt ruokkiyksilö pitäisi saada toimitettua elävänä jatkotutkimuksiin.
Kesän 2021 seurannasta kuuluu myös hyviä uutisia. Pitkään vaikeuksissa olleella selkälokilla on käynnissä hyvä pesimävuosi Itäisellä Suomenlahdella.
– Erityisen ilahduttavaa on, että selkälokkien pesinnät ovat onnistuneet hyvin sekä ulko- että sisäsaaristossa, toteaa Itäisen Suomenlahden saaristolinnustoseurannasta vastaava Tatu Hokkanen. Harmaasorsa tekee vahvaa uutta aluevaltausta Kymenlaakson saaristossa, ja se onkin ollut laskentojen runsaslukuisin puolisukeltajasorsa.
Vieraspetojen poisto on tuottanut positiivisia tuloksia linnustolle
Itäisen Suomenlahden linnustoa kurittaneet vieraspedot minkki ja supikoira on saatu hallintaan tehokkailla kevätpyynneillä. Laajamittaisia positiivisia lintuvaikutuksia ei voida vielä nähdä pitkäaikaisaineistosta, mutta rohkaisevia merkkejä linnustossa on näkyvissä.
– Räyskä, kala- ja lapintiira sekä lokkeja on palannut pesimään alueille, jotka ovat olleet yli vuosikymmenen tyhjinä petojen takia. Kala- ja lapintiiroilla on muutenkin ollut onnistunut pesimäkausi, Hokkanen iloitsee.
Metsähallituksen organisoimaa minkin ja supikoiran pyyntiä tehostetaan entisestään heinäkuun loppuun kestävän pesimärauhan jälkeen, ja vieraspedoista vapaata vyöhykettä työnnetään yhä lähemmäs mannerta.
– Ruokkikuolemat ovat ikävä esimerkki monista uhista, joita saaristolinnustollamme on. Joihinkin asioihin emme voi välittömästi vaikuttaa, mutta vieraspetojen uhkaan voimme, sanoo Metsähallituksen luonnonsuojelupäällikkö Pekka Heikkilä.
