Falkenille perustettiin suoja-alue– Historiallinen hylky suojeluun
Museovirasto on vahvistanut suoja-alueen Falkenin hylyn ympärille Porkkalan edustalla. Jatkossa hylyllä sukeltaminen edellyttää lupaa.
Huhtikuusta alkaen sukeltaminen Falkenin hylyn suoja-alueella Porkkalan edustalla vaatii lupaa Museovirastolta. Alue on ympyrän muotoinen, halkaisijaltaan 250 metriä, ja hylky sijaitsee sen keskellä.
Sukeltaminen on ainoastaan sallittu suojelu-, seuranta- ja tutkimustarkoituksiin. Alueella on kiellettyä ankkurointi, kalastus menetelmillä, jotka voivat vahingoittaa hylkyä, sekä muu merenpohjaan kohdistuva toiminta. Alueen läpi kulkeminen veneellä on kuitenkin sallittua, samoin kuin alueen luotojen käyttö.
Falkenin hylky löydettiin vuonna 1974, ja sitä kutsuttiin pitkään nimillä Varmbådan tai Uunihylky. Vasta vuonna 2024 Tukholman yliopiston tutkija Niklas Eriksson pystyi tunnistamaan hylyn Falkeniksi suomalaisen Meriarkeologisen seuran tuottaman 3D-mallin avulla.
Falken rakennettiin Tukholmassa vuosina 1630–1631 kuningas Kustaa II Aadolfin toimeksiannosta, ja se palveli aktiivikäytössä noin kahden vuosikymmenen ajan ennen uppoamistaan vuonna 1651. Alus oli niin sanottu pinna, eli nopea ja elegantti pienempi sotalaiva, ja muistutti pienoiskoossa Tukholman edustalle uponnutta Vasaa. Siinä oli kolme mastoa, runsaasti koristeltuja veistoksia sekä tykkiluukut kyljissä. Falken oli noin 35 metriä pitkä ja varustettu 16–20 tykillä.
Hylky on nykyisin lajissaan maailman parhaiten säilynyt, ja se luokitellaan kansainvälisesti merkittäväksi muinaisjäännökseksi. Rungon alaosa on säilynyt hyvin, ja monet osat ovat yhä alkuperäisillä paikoillaan, mikä mahdollistaa aluksen ulkonäön rekonstruoinnin.
Falken tarjoaa ainutlaatuisen näkymän 1600-luvun pienempiin sotalaivoihin sekä niiden rakenteeseen, käyttöön ja koristeluun. Hylyn tutkimus tuottaa uutta tietoa laivanrakennuksesta, materiaalivalinnoista ja käytöstä sekä täydentää kuvaa Ruotsin suurvaltakauden merihistoriasta.
Tutkimukset jatkuvat
Vuonna 2025 hylkyaluetta tutkittiin tarkemmin tutkimusohjelmassa Den glömda flottan (2021–2026), jonka puitteissa tehtiin neljän päivän kenttätyö kesäkuussa. Tutkimussukellukset toivat uutta tietoa Falkenin haaksirikosta sekä hylyn säilymisestä.
Tutkimusten mukaan erityisesti peräosa on säilynyt hyvin, sillä suuret rakenteet ovat romahtaneet ja muodostaneet suojaavan kerroksen. Samalla havaittiin myös vaurioita, muun muassa keulakuvassa, jotka ovat todennäköisesti aiheutuneet huolimattomasta ankkuroinnista.
Falken muistutti huomattavasti paljon vanhempaa sisaralustaan Vasaa. Kuva: Niklas Eriksson / CEMAS
Seuraava vaihe on rahoituksen hakeminen arkeologisia kaivauksia varten Niklas Erikssonin johdolla. Tulevien tutkimusten odotetaan syventävän tietoa 1600-luvun laivanrakennuksesta, merenkulusta ja haaksirikoista Itämerellä.
Erityinen suojelutoimenpide
Muinaismuistolaki suojaa sekä maalla että veden alla sijaitsevat jäännökset, ja vanhat laivahylyt ovat automaattisesti rauhoitettuja ikänsä perusteella. Hylky, jonka voidaan olettaa uponneen yli 100 vuotta sitten, rinnastetaan kiinteään muinaisjäännökseen. Erityisten suoja-alueiden tarkoituksena on säilyttää merkittävät hylyt ja niihin liittyvät esineet mahdollisimman koskemattomina arkeologisina kokonaisuuksina tulevaa tutkimusta varten.
Suoja-alueiden perustaminen on Suomessa melko harvinainen toimenpide. Aiemmin vain muutamalle hylylle on myönnetty tämä status, muun muassa Kotkan edustalla sijaitsevalle sotalaiva St. Nikolaile, Saaristomerellä olevalle Vrouw Marialle sekä Porvoon edustalla sijaitsevalle Huis ni Warmelolle. Suoja-alueiden avulla pyritään säilyttämään tutkimuksellisesti merkittäviä kohteita eri aikakausilta ja eri tyypeistä siten, että ne yhdessä muodostavat laajemman kuvan Itämeren merihistoriasta.
Selkeästi määritellyt suoja-alueet lisäävät myös tietoisuutta hylkyjen merkityksestä ja niiden suojelutarpeesta esimerkiksi kalastuksen ja vesirakentamisen yhteydessä. Valvonnasta vastaa Rajavartiolaitos, ja Suomenlahdella tehtävää hoitaa Suomenlahden merivartiosto.
