Itämeren suojeluun keskittyvä Baltic Sea Action Group (BSAG) on jatkanut suojeluun sopivien yksityisten merialueiden seulontaa ja avannut keskusteluja useiden maanomistajien kanssa. Vuoden 2023 alussa suojelusta innostui Inkoon seurakunta, jonka omistama kiinteistö Stora Fagerön saarella toimii seurakunnan virkistysalueena ja kesänviettopaikkana. BSAG:n huomion kiinnitti alueen pinnanalainen luonto, minkä vuoksi vesialue sopii erinomaisesti Elävä Itämeri -hankkeen seuraavaksi suojelukohteeksi. Suojeluhakemus saadaan jätettyä ELY-keskukselle vielä tämän vuoden aikana.
Meriajokkaan suojelu ylläpitää monimuotoisuutta
Stora Fagerötä ympäröivällä 262 hehtaarin merialueella esiintyy meriajokasta. Itämeren koralliriutoiksikin kutsutut meriajokasniityt näyttävät päällepäin rauhallisilta ympäristöiltä huojuessaan rantavesissä. Lähempää tarkasteltaessa huomaa kuitenkin nopeasti, että niityt ovat pullollaan elämää – niittyjen suojassa viihtyvät useiden kalalajien lisäksi niin vesikasvit, katkat kuin simpukatkin. Meriajokas on uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettävien lajien joukossa.
Monet Itämeren eliöt ovat pitkälti riippuvaisia meriajokkaan läsnäolosta ja hyvinvoinnista. Lukuisat selkärangattomat ja kalanpoikaset hakevat suojaa petoja vastaan sekä ravintoa meriajokaan matalille hiekkapohjille muodostamista niityistä. Meriajokkaat sitovat myös maa-ainesta juurillaan ja torjuvat näin hiekkapohjien eroosiota.
– Meriajokas on esimerkki lajista, joka on kärsinyt rehevöitymisestä. Vesien sameutuminen ja rehevöitymisestä hyötyvien lajien räjähdysmäinen lisääntyminen voi tukehduttaa kokonaisia meriajokasniittyjä. Suojelu on osa sitä suurempaa kokonaisuutta, jolla edistetään meremme hyvinvointia – vähintään yhtä tärkeää on mereen päätyvien ravinteiden sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen, kertoo meriluonnon monimuotoisuuden suojelukoordinaattori Anton Lehtinen BSAG:lta.
Luontoa kunnioittavaa omistamista
Vuoden alussa BSAG:n meriluontotiimi otti yhteyttä Inkoon seurakunnan kirkkoherraan Tom Sjöblomiin. Sjöblom tarttui tilaisuuteen suojella seurakunnan omistuksessa 1300-luvulta lähtien olleen kiinteistön vesialueen. Hän vei asian eteenpäin seurakunnan hallinnosta vastaavalle kirkkoneuvostolle. Kirkkoneuvosto näki ehdotuksen hienona mahdollisuutena ja yksityiskohtien selvittämisen jälkeen Inkoon seurakunta päätti ryhtyvänsä vesialueen suojeluun.
– Merialueen suojelu auttaa säilyttämään virkistyssaartamme ympäröivän meriluonnon vaikuttamatta seurakunnan toimintaan. Olemme tähänkin mennessä hoitaneet Fagerön maa- ja metsäalueita luontoa ajatellen ja on hienoa kuulla, että alueen luontoarvot ulottuvat myös merenpinnan alle, kertoo Peter Arnkil. Arnkil on kirkkoneuvoston jäsen ja Stora Fagerön toiminnasta sekä ylläpidosta vastaavana yksi suojeluprosessin avainhenkilöistä.
Suojelu on monen tahon yhteisponnistus
Seuraavaksi Metsähallituksen vedenalaisen luonnon asiantuntijat lupautuivat suorittamaan täydentävän vedenalaiskartoituksen, jotta lopulliset suojelurajoitukset saataisiin kohdennettua mahdollisimman tarkkaan. Uudenmaan ELY-keskuksen asiantuntijat ovat auttaneet suojeluhakemuksen luonnostelussa ja asiaseikkojen tarkentamisessa. Suojeluprosessi on edennyt todella nopeasti, ja Inkoon seurakunta on jo hyväksynyt alustavat suojelurajoitukset. Lopullinen versio suojeluhakemuksesta laaditaan vasta Metsähallituksen loppukesän sukelluskartoitusten perusteella, jonka jälkeen se lähetetään ELY-keskuksen hyväksyttäväksi, jotta uusi merensuojelualue voidaan virallistaa.
– Vaikka Stora Fagerön merialueelle tulee yksityisomisteinen suojelualue, ei sen toteuttaminen olisi ollut mahdollista ilman Metsähallituksen Luontopalvelujen ja Uudenmaan ELY-keskuksen tukea. Ainostaan varmistamalla valtion riittävät resurssit suojelualuehakemusten käsittelemiseksi ja tukemiseksi, voimme saavuttaa Suomen, EU:n ja YK:n yhteisen 30 % suojelutavoitteen 2030 mennessä, BSAG:n Lehtinen kertoo.
Suojelu toteutetaan osana BSAG:n Elävä Itämeri -hankkeen työtä ja sitä rahoittaa Ålandsbankenin Itämeriprojekti, jonka kanssa yhteistyö on jatkunut jo pitkään.
