Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) kerää suomalaisten punkkimuistoja ja -tarinoita 1900-luvulta, jotta maan punkkikulttuuri saadaan taltioitua muistitietoarkistoon. Muistitietoarkisto on arvokas lähde arkihistorian tutkijoille.

Punkit ovat etenkin venekansan riesa, koska puutiaisaivokuumetta ja borrelioosia levittäviä punkkikantoja löytyy paljon rannikkoseuduilta ja Ahvenanmaalta. Punkit viihtyvät saaristossa hyvin. Tänä vuonna ne ovat olleet hereillä ja liikkeellä eteläisessä Suomessa jo maaliskuusta lähtien.

Tarinoiden keräämisen motiivi nousee siitä, että punkit ovat olleet vahvasti esillä mediassa viime vuosikymmenten ajan, vaikka niiden menneisyys Suomen alueella ulottuu paljon pidemmälle. SKS:n mukaan Suomessa esiintyvistä punkeista eli puutiaisista löytyy mainintoja jo 1800-luvulla kirjoitetuista teksteistä.

Ajan saatossa tapa, miten punkeista puhutaan, on muuttunut. Punkit on suorastaan demonisoitu julkisessa puheessa. Muutoksen taustalla vaikuttaa vahvasti lääke- ja rokoteteollisuuden sekä terveysviranomaisten tiedotuskampanjat.

SKS kerää tietoa ja kertomuksia kohtaamisista puutiaisten kanssa erityisesti 1900-luvulla. Keräyksestä vastaa tutkija Otto Latva Åbo Akademista. Vastaukset arkistoidaan SKS:n arkistoon. Vastausaika on 15.4.–30.9.2019.

Vastauksen voi lähettää verkkolomakkeella, postitse tai sähköpostilla. Sähköpostilla lähetettävät tarinat lähetetään osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.. Merkitse sähköpostin aihekenttään tunnus ”Puutiaiset”.

Jos haluaa käyttää kirjepostia, punkkitarinansa voi lähettää osoitteeseen:

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) 
Arkisto 
PL 259 
00171 Helsinki

Lisää kirjekuoren kulmaan merkintä ”Puutiaiset”.

SKS ottaa vastaan myös puutiaisiin liittyviä valokuvia, äänitteitä, vanhempia muistelutekstejä ja haastatteluita. Aineiston lähettäminen antaa SKS:lle suostumuksen niiden tutkimiseen ja julkaisemiseen arkiston sääntöjä noudattaen.

Vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja.

Katso video puutiaisen poistamisesta iholta klikkaamalla artikkelin kuvaa. Lisätietoja punkeista ja niiden levittämiltä taudeilta suojautumisesta löytyy muun muassa sivulta www.punkkiklinikka.fi.

Kun vastaat, käytä apuna näitä kysymyksiä:

• Kuinka usein ja missä päin Suomea olet nähnyt puutiaisen?
• Kuvaile, miten sukulaistesi ja tuttaviesi keskuudessa suhtaudutaan puutiaisiin. Onko suhtautumistapa muuttunut ajan kuluessa?
• Onko puutiainen koskaan kiinnittynyt sinuun? Oletko saanut puutiaisten levittämiä sairauksia, ja miten olet hoitanut sairautta? Oletko ottanut rokotuksen tai päättänyt jättää ottamatta – kerro miksi?
• Tiedätkö, miten ihmisiin kiinnittyneihin puutiaisiin on suhtauduttu eri aikoina? Miten puutiaiset poistettiin ennen punkkipihtien yleistymistä? Aiheuttiko punkin poistaminen huolta?
• Kerro, millaisiin uutisiin ja kirjoituksiin puutiaisista olet törmännyt. Missä medioissa keskustelua on käyty ja millaista se on ollut?
• Millaisissa ympäristöissä punkkien on historian saatossa oletettu eläneen? Miten ihmiset ovat eri aikoina suhtautuneet tällaisiin ympäristöihin?
• Onko puutiaisten elinympäristöissä tapahtunut mielestäsi muutoksia, ja miten arvioit niiden vaikuttaneen puutiaisten esiintymiseen? Ovatko ilmastonmuutos ja muut ympäristömuutokset mielestäsi vaikuttaneet puutiaisten esiintymiseen? Miten arvelet käyvän tulevaisuudessa?
• Mihin toisiin eläimiin olet nähnyt puutiaisen kiinnittyneen? Miten muihin kuin ihmisiin kiinnittyneisiin puutiaisiin on suhtauduttu eri aikoina? Miten eläimiin, joihin punkit ovat kiinnittyneet, on suhtauduttu? Miten punkkien poistaminen muista eläimistä on tehty eri aikoina? Miten puutiaisten kiinnittymistä on pyritty ehkäisemään?
• Pitäisikö puutiaisten määrää Suomessa vähentää? Miten ja miksi?
• Millaisena näet puutiaisten, ihmisten ja muiden eläinten yhteiselon tulevaisuuden Suomessa?