Kuivuuden ja vesipulan suorat ja välilliset vaikutukset ovat alkaneet näkymään myös meillä Suomessa. Sään ääri-ilmiöiden ja lyhentyneen lumi- ja routakauden vaikutuksia vesistöihin ja esimerkiksi makean veden laatuun, vesialueen asukkaille, maanviljelijöille ja metsänomistajille on vaikea ennakoida.
Lippulaivaohjelma
Ennakoinnin helpottamiseksi Suomessa käynnistyy Digitaaliset vedet –lippulaivaohjelma, jonka rahoittaa Suomen Akatemia. Tavoitteena on tuottaa huippututkimusta ja innovaatioita vesivarojen turvaamiseen. Se myös tuottaa digitaalisen vesistöjen mallin ennakoimaan päätöstenteon vaikutuksia.
Nyt käynnistyvä digitaalisten vesien ohjelma edistää merkittävästi vedestä saatavaa tarkkaa digitaalista tietoa.
– Tähän mennessä Paikkatietokeskus on ollut tutkimassa ja kehittämässä menetelmiä digitaalisen tiedon keräämiseen esimerkiksi metsistä ja muista luonnonympäristöistä, jopa marjoista, kertoo tutkimusprofessori Harri Kaartinen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.
Digitaalinen kaksonen
Digitaaliset vedet -ohjelman tärkeänä tehtävänä on tuottaa vesistöjen digitaalinen versio eli digitaalinen kaksonen. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus tuo tähän oman erikoisosaamisensa, joihin lukeutuvat geospatiaalisen datan harmonisoinnin ja yhteiskäyttöisyyden lisäksi kaukokartoitus, laserkeilaus ja 3D-mallinnus.
Paikkatietokeskus on jo tehnyt aiempaa yhteistyötä digitaalisiin vesiin liittyen lähes kaikkien ohjelmassa mukana olevien organisaatioiden kanssa. Uutena tärkeänä yhteistyökumppanina mukaan on tullut Ilmatieteen laitos.
– Nopeasti kehittyvä sensoriteknologia, ja sen mukanaan tuoma menetelmäkehitys, tuo uusia mahdollisuuksia vesiympäristöjen tehokkaampaan kartoitukseen, Kaartinen sanoo.
Tiedon jatkojalostus
Paikkatietokeskuksessa on myös kehitetty veteen liittyviä datan hallinta- ja karttapalveluita sekä viety tieteellisiä tuloksia yhteiskunnan ja yritysten käyttöön.
– Aikaisempaa monipuolisemmat, tarkemmat ja isommat mittausaineistot tarvitsevat rinnalle tehokkaat menetelmät aineiston hallintaan, analysointiin, jatkojalostukseen ja jakeluun, jotta digitaalinen kaksonen palvelee eri käyttäjäryhmiä mahdollisimman hyvin. Helppokäyttöiset ja innovatiiviset visualisointimenetelmät mahdollistavat analyysien tulosten käytön esimerkiksi päätöksenteossa, kertoo Paikkatietokeskuksen geoinformatiikan ja kartografian osaston johtaja professori Juha Oksanen.
