Tavanomaista haastavampi talvi:Jäät vaurioittivat vesiväylien turvalaitteita
Keskivertoa haastavampi jäätalvi on vaurioittanut merimerkkejä, minkä vuoksi luvassa on laaja kunnossapitourakka. Kevään tarkastuksissa käydään läpi kaikki kelluvat valtion ylläpitämät turvalaitteet, joita on tällä hetkellä noin 17 800 kappaletta. Yhteensä valtion väylillä on 25 500 turvalaitetta. Korjaustyöt etenevät kuitenkin hyvää vauhtia sekä Suomen meri- että järvialueilla.
– Vaikuttaa siltä, että jää on rikkonut tai siirtänyt merkkejä keskivertotalvea enemmän. Joka kevät talven jälkeen edessä on mittava turvalaitteiden korjausurakka meri- ja järvialueilla. Työt päästiin tänä keväänä aloittamaan eteläisillä merialueilla maalis-huhtikuun vaihteessa ja pohjoisilla merialueilla toukokuussa. Perämerellä joudutaan kuitenkin odottamaan pidempään vielä ahtojäiden sulamista, sanoo vesiväylänpidon aluepäällikkö Mika Lehtola Väylävirastosta.
Luvassa mittava kunnossapitourakka haastavan talven jälkeen
Tänä talvena jäät ovat rikkoneet tai siirtäneet kelluvia turvalaitteita. Pääasiassa turvalaitteiden rikkoutumiset johtuvat jäiden liikkumisesta. Kiinteät turvalaitteet ovat kuitenkin selvinneet kuluneesta talvesta normaalisti.
– Jäät olivat tänä talvena kaikilla meri- ja järvialueilla normaalia talvea hieman haastavammat, kun tarkastellaan esimerkiksi jään laajuutta, paksuutta ja liikkuvuutta. Alueellisia eroja tämän osalta toki löytyy, toteaa Lehtola.
Myös viittoja on tuhoutunut tai kadonnut tänä talvena tavanomaista enemmän, sillä liikkuvia jääkenttiä on ollut runsaasti koko merialueilla. Suomessa vaihdetaan vuosittain useita satoja viittoja jäätalven ankaruuden mukaan, ja tänä keväänä edessä on mittava korjausurakka.
– Urakassa kelluvien turvalaitteiden, kuten poijujen ja viittojen, sijainti mitataan joka vuosi sijaintimittaamalla veneestä tai aluksesta käsin. Pelkkä GPS-pohjainen tarkistus ei riitä. Jäiden siirtämät turvalaitteet siirretään paikoilleen, kun taas rikkoutuneet tai kokonaan hävinneet turvalaitteet uusitaan. Lisäksi kaikille turvalaitteille suoritetaan silmämääräinen kuntoarvio, kertoo Lehtola.
Eniten jäiden puristuksesta kärsivät vuosittain Pohjanlahden ja Perämeren poijut ja viitat, sillä alueelta puuttuu suojaava saaristo ja jääolosuhteet ovat ankarimmat. Normaalina talvena noin 20–30 prosenttia kelluvista laitteista rikkoutuu, siirtyy tai katoaa kokonaan näillä alueilla.
Kauppamerenkulun pääväylillä käytetään yleensä poijuja, kun taas pienempiä väyliä viitoittavat viitat. Muoviviitat kärsivätkin usein eniten talven aiheuttamista vaurioista. Poijujen rikkomisen aiheuttaa sen sijaan ainoastaan Perämeren kovat ahtojäät.
Korjausurakat etenevät hyvää vauhtia
Turvalaitteiden korjausurakat etenevät hyvään tahtiin. Eteläisillä merialueilla tarkastukset ovat viimeistelyvaiheessa ja valmistuvat toukokuun loppuun mennessä. Pohjanlahdella puolestaan työt on jo aloitettu ja niiden on määrä valmistua 20.6. mennessä. Myös Perämerellä korjaukset valmistuvat kesäkuun loppuun mennessä. Järvialueilla työt ovat jo käynnissä ja valtaosa niistä valmistuu myös 20.6. mennessä. Tämän jälkeen saadaan tarkka tilannekuva korjaustoimenpiteistä koko Suomen osalta.
– Siirtyneiden, rikkoutuneiden sekä kadonneiden poijujen ja viittojen vuoksi vesiväylillä liikuttaessa on aina oltava mukana ajantasainen merikartta ja varmistettava oma sijaintinsa myös kiinteiden turvalaitteiden perusteella, muistuttaa Lehtola.
