Järvi-Suomen portti maailmaan– Vääksyn kanava 150 vuotta

Vääksyn kanavan valmistumisesta on kulunut juhlavat 150 vuotta. Valmistuessaan se avasi henkilö- ja tavaravirtojen portin Järvi-Suomeen ennennäkemättömällä tavalla. Historiallisesti merkittävän kohteen vaiheet on nyt tallennettu julkaisuun Portti maailmalle – Vääksyn kanava 150 vuotta.

Teoksessa käsitellään monipuolisesti kanavan historiaa, sen liikennettä ja koko kanavaympäristön suunnittelua ja rakentumista sellaiseksi kokonaisuudeksi, jollaisena se tänä päivänä tunnetaan. Aikansa insinöörityön taidonnäyte ja valtaisia henkilöresursseja vaatinut rakennushanke muutti koko Asikkalan Vääksynjoen kannaksen vilkkaan sisävesiväylän keskukseksi. Kanavasta on aikaa myöten tullut myös tunnettu matkailunähtävyys.

Julkaisu on suunnattu kaikille vesiliikenteestä, matkailusta, historiasta ja ylipäänsä rakennetusta ympäristöstä kiinnostuneille. Teos kertoo, miten kanava on syntynyt ja muuttanut yhden pitäjän elämää. Se myös muistuttaa vesiliikenteen tärkeydestä Suomelle aikana, jolloin maantiet eivät vielä olleet tavaraliikenteen valtaväylä. Pietarin-rataan yhdistyen Asikkalasta tuli Vääksyn kanavan ansiosta järvi-Suomen portti maailmalle.

Teoksen kuvitus ja osa teksteistä pohjautuu Asikkalan kunnan ja paikallisten toimijoiden toteuttamaan kanavan 150-vuotisjuhlanäyttelyyn. Artikkelit käsittelevät kanavan rakennushistorian lisäksi yleisemminkin 1800-luvun liikennejärjestelyjä, kanavaliikennettä, Päijänteen laivaliikennettä sekä maantieliikennettä Vääksyn kannaksella. Toisen kokonaisuuden muodostavat kanavan maisemaa, kanavapuistoa ja huviloita käsittelevät artikkelit. Kanavan seutu on nykyisin koko valtakunnan mittapuullakin arvioiden arvokas kokonaisuus.

Julkaisua on saatavilla Lahden museoiden museokaupoista ja Päijännetalon myymälästä Vääksystä. Kanavan 150-vuotisjuhlanäyttely on nähtävillä Päijännetalossa tämän ja ensi vuoden ajan.

Teoksen Portti maailmalle – Vääksyn kanava 150 vuotta, ovat toimittaneet Reetta Nousiainen & Riitta Niskanen & Hannu Takala. Julkaisija on Lahden museot.

• Teksti: Merja Peiju Metsätaival
• Kuva: Lahden kaupunginmuseo