Maatalouden valumat Itämereen laitettava kuriin– Ympäristönsuojelujärjestöt vaativat seuraavalta hallitukselta pikaisia toimia
Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormitus on Suomen viimeinen ongelma-alue eli Itämeren suojelukomissio HELCOMin määrittelemä “hot spot”.
Rehevöityminen on Itämeren suurin ongelma. Se lisää muun muassa sinilevää ja samentaa vettä niin, että avainlajien elintila vähenee. Tällä hetkellä maatalous vaikuttaa rehevöitymiseen eniten. Pelloille levitetyissä lannoitteissa oleva typpi ja fosfori päätyvät lopulta Itämereen. Erityisen huono tilanne on Varsinais-Suomen rannikkoalueella, jossa ravinteet rehevöittävät huonossa kunnossa olevaa Saaristomerta.
Baltic Sea Action Group, John Nurmisen Säätiö, Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen luonnonsuojeluliitto sekä Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri peräänkuuluttavat, että seuraava hallitus ottaa Saaristomeren pelastamisen toimeksi uuteen hallitusohjelmaan.
Pois Hot spot -listalta
Itämeren ravinnekuormituksen vähentäminen vaatii toimia tulevilta päättäjiltä. Siksi viisi Itämeren hyväksi työskentelevää ympäristötoimijaa ottaa yhdessä kantaa Saaristomeren tilan parantamiseen. Yhteisen julkilausuman tavoitteena on saada tuleva hallitus sitoutumaan siihen, että Saaristomeren valuma-alueen kuormitus saadaan pois suojelukomissio HELCOMin Hot spot –listalta.
– Itämereen päätyy edelleen enemmän ravinteita kuin sieltä poistuu. Myös ilmastonmuutos voimistaa rehevöitymistä. Pahimmillaan tämä johtaa meriluonnon tuhoutumiseen. Tarvitsemme lisää yhteisiä toimia erityisesti Saaristomeren tilanteen parantamiseksi. Tavoitteena on poistaa Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormitus Itämeren suojelukomission Hot Spot -listalta vuoteen 2027 mennessä, kertovat Ympäristönsuojelujärjestöt tiedotteessa.
Maatalouden kuormituksen vähentämiseen useita keinoja
Varsinais-Suomi on maatalouden keskittymä. Vesistöjen kuormituksen vähentämiseen on olemassa hyviä keinoja, joita alueella tulisi ottaa tehokkaammin käyttöön. Erilaisilla maanparannuskeinoilla parannetaan peltomaan kykyä sitoa ravinteita, hiiltä ja vettä.
Myös suojavyöhykkeet eroosioherkillä lohkoilla ojien ja vesistöjen varsilla vähentävät ravinteiden valumista vesistöihin ja niistä eteenpäin Itämereen. Kierrättämällä eläintiloilla syntyvää lantaa kasvitilojen käyttöön siellä, missä ravinteista on pulaa, estetään rehevöittävän lannan liiallista käyttöä paikallisesti.
www.bsag.fi
www.pidasaaristosiistina.fi
www.johnnurmisensaatio.fi
www.sll.fi
www.ainutlaatuinensaaristomeri.fi
