Sealine C390 (2019–)– Kolme kajuuttaa ja kansisalonki

Mitä uutta?

Sealine on ollut vahvasti mukana sekä sportcruiserien että cabincruiserien kehityksessä. Sealinen kohdalla cabincruiserien eli C-sarjan uusi tuleminen kulminoituu C330-mallin esittelyyn vuonna 2015.

Se oli moderni, jopa aikaansa edellä oleva näkemys perinteisestä kansisalonkityyppisestä veneestä, johon Sealine oli onnistunut pakkaamaan monta nykyisin jo itsestään selvää toimintoa ja ominaisuutta, kuten epäsymmetriset sivukannen, ohjaamon sivuliukuoven, vastakkaisiin suuntiin avautuvat kansisalongin ja avotilan liukukattoluukut, kokonaan avattavan takaseinän, suuret ikkunat sekä keulakannen oleskelutilan.

C390 omaa selvän sukunäön Sealinen muihin C-sarjalaisiin, mutta tiloiltaan se asettuu selvästi lähemmäs suurempaa C430:stä kuin pienempää C330:stä.

C390:n erikoisuus on valittavissa oleva kolmen makuukajuutan tilaratkaisu, jollaisen keski- tai eteläeurooppalaiset venevalmistajat vain harvoin toteuttavat alle 40-jalkaisiin veneisiin. Pohjoismaisten venevalmistajien keskuudessa alle 40-jalkaiset kolmen makuutilan perheveneet ovat vuosien saatossa olleet yleisempiä.

Ulkonäöllisesti selkeimmin tunnistettava yksityiskohta paljastuu, kun avotilan keulaa kohti avautuva kattoluukku avataan. Sen mukana avautuu nimittäin myös katon peräpääty, joten katon sivureunat jäävät sojottamaan kuin taakse suunnatut sarvet. Ulkonäöstä on jokaisella varmasti oma mielipiteensä.

Sähköisesti napin painalluksella avautuvat ja sulkeutuvat kattoluukut ja konehuoneen luukut alkavat olla jo tavallisia, joten Sealine on laittanut pykälän paremmaksi. C390:een saa sähköisesti avattavat kansisalongin sivuikkunan sekä avotilaan sähkösäätöisen pöydän ja sohvan selkänojat. Sohvan levittäminen aurinkotasoksi käy siten helposti.

Runkoikkunat ovat viime vuosina kasvaneet kokoa oikeastaan kaikenlaisissa moottoriveneissä, mutta cabincruisereissa ikkuna-alaa on kasvatettu myös kattoikkunoissa ja kansisalongin sivuikkunoissa, niin myös C390:ssä. Sen katossa on kattoluukkujen välissä rivi kattoikkunoita ja sivuikkunat on venytetty alareunastaan niin korkeiksi kuin mahdollista.

Keulakannen oleskeluratkaisut ovat viime vuosina kehittyneen vilkkaasti, esimerkiksi aurinkopatjojen ylös nostettavilla selkänojilla. C390:ssä patja on kiinteä, mutta keulaan on muotoiltu kahden istuttava sohva, jossa sopivissa olosuhteissa kelpaa kyllä istuskella ja ihailla auringonlaskua.

Kuvat

Pöytä ja selkänoja painuvat alas nappia painamalla, patjan sentään joutuu laittamaan paikalleen käsin. Sähkötoimisesti avattavat kattoluukut ja korkeussäädettävät pöydät alkavat olla suhteellisen tavanomaisia varusteita. Seuraava villitys on sähkön voimalla liikkuvat selkänojat ja sohvat.

Keulakannella on jalkatilasyvennys, jotta keulapenkillä olisi luonteva istuskella. Samalla keulakajuuttaan on syntynyt uudenlainen etuikkuna.

Kansisalongin sivuikkunat ulottuvat katosta "lattiaan" eli sivukannen tasolle. Ulospäin ikkunan alareunassa näkyy sohvan selkänoja.

Pohjoismaissa alle 40-jalkaisiin veneisiin on soviteltu kolme makuukajuuttaa ennenkin, mutta manner-eurooppalaisille ja englantilaisille merkeille se on uutta. Sealinen kolmoskajuutassa on kohtuullisen tilava eteinen, reilusti kaappitilaa ja kohtuullisen ilmava sekä valoisa tunnelma.

Sealine on toteuttanut C390:een kaikki nykyaikaisen cabincruiserin muotiominaisuudet, kuten syvennetyn styyrpuurin sivukannen, vastakkaisiin suuntiin sähkötoimisesti avautuvat kattoluukut, ohjaamon sivuliukuoven ja keulakannen oleskelumahdollisuudet, mutta niistä monista joutuu maksamaan ekstraa.

Miten kulkee?

Moottorivaihtoehtoja C390:een on tarjolla kaksi. Molemmat ovat Volvo Pentan valikoimista poimittuja dieselsisäperämoottoreita. Perusvaihtoehtoina on kaksi 300-hevosvoimaista D4:sta, optiona pari 370-hevosvoimaisia D6:sia. Molempien yhteyteen saa joystick-satamahallintalaitteen, mutta keulapotkuria ei senkään kanssa kannata unohtaa.

D4:t ovat selvästi D6:sia kevyempi paketti, mutta Sealine on silti ottanut varman päälle. Muutamia raskaampia lisävarusteita, kuten hydraulista uimatasoa tai lankonkia, ei saa kuin tehokkaampien D6:sten kanssa.

Testivene oli varustettu D6:lla, ja niillä saavutettiin 34 solmun huippunopeus. 5–8 solmun uppoumanopeuksilla kulutus on maltilliset 1–2 litraa meripeninkulmalla. Taloudellisin liukunopeus löytyy vasta 30 solmun ympäriltä, jolloin kulutus asettuu 3,5 litraan meripeninkulmalla.

Lukemat ovat aivan kelvollisia, vaikka pientä petraamisen varaa parhaisiin kilpailijoihin verrattavissa on havaittavissa. Esimerkiksi Grandezza 40 kulkee samoilla moottoreilla muutaman solmun kovempaa ja liukunopeuksilla jopa puolisen litraa meripeninkulmalla vähemmällä.

Eroa selittää osaltaan C390:n yli kymmeneen tonniin nouseva kuivapaino sekä hieman raskas kulkuasento. Liukuun C390 ei varsinaisesti ryntää, vaan oma aalto ylittyy rauhallisen varmasti mutta keulaa melko reilusti nostaen.

Kiloista on toisaalta iloakin, sillä C390 on mukavan jykevä alusta vesillä, jota tavanomainen puolenmetrin aallokko ei juurikaan hätkäytä. Koosta ja fyysisestä vaikutelmasta huolimatta C390 reagoi ohjausliikkeisiin erittäin mallikkaasti. Hyvä ohjausvaste tuo ajamiseen mukavasti fiilistä.

Moottoritrimmeihin ei liikoja tarvitse koskea, varsinkaan jos varustukseen on valinnut Volvo Pnta PTA-avustimen. Myös trimmilevyjen käyttöön on tarjolla lisävarusteena Mente Marinen automatiikka.

Trimmilevyjä myös tarvitaan, ja ne saisivat olla pykälän suuremmat kuin testiveneessä, sillä jo koeajopäivän vähän alle 10 sukuntimetrin tuuli aiheutti sen, että tuuleen nojaamisen kompensointiin tarvittiin tuulen puoleisen trimmilevyn koko kapasiteetti.

Vasta-aallokkoon ajettaessa keulaa saa trimmata tosissaan alas, mutta silti kulkusuunnalla on epäsuotuisa vaikutus matkustusmukavuuteen. Kyse ei ole niinkään rungon epämukavuudesta, vaan runko- ja rakenneäänien selvästä kasvusta. Pauke kuulostaa ikävältä ja saa etenemisenkin tuntumaan kulmikkaammalta kuin se onkaan.

Kulkusuunnalla on vaikutusta myös siihen, kuinka paljon perästä imeytyy vesisumua avotilaan. Siihen vaikuttaa oleellisesti myös takaseinän ja kattoluukujen asento. Vaihteluväli on C390:n kohdalla ei lainkaan häiritsevästä jonkin verran häiritsevään.

Kuvat

Tehokkaimmalla moottorivaihtoehdolla C390 yltää 34 solmun huippunopeuteen. Taloudellisin liukunopeusalue alkaa vasta 25 solmun yläpuolelta.

C390 on melko raskaskulkuinen vene, joka kulkee luonnostaa keula ylväästi koholla. Vasta-aallokkoon ajettaessa runkoäänet ja sisustuksen kolinat sekä vesisumun imeytyminen avotilaan voimistuvat.

Yli 10 tonnin painoon nähden C390:n ohjaustuntuma on välitön ja nopea. Vene seuraa ohjauspyörän liikkeitä miellyttävän tarkasti.

Paksuhkosta A-pilarista huolimatta näkyvyys on varsin hyvä. Sivuoven koko riittää kulkemiseen, mutta ohjaamon läpikuljettavuus luo haasteita ergonomialle.

Ohjaamon penkki on muodoton ja kiinteä. Penkin nahkaverhoilu on reilun tonnin, sivuovi liki viiden optio.

Mahtuuko mukaan?

Tilaratkaisuiltaan C390 on käytännössä pienennetty versio pykälää suuremmasta C430:stä. Vakioratkaisu muodostuu kahdesta makuukajuutasta, kahdesta toiletista ja L-sohvalla sisustetusta kansisalongista.

Keulakajuutta on tilava, valoisa ja mukava. Parivuode on nimensä veroinen, ja vuoteen ja laipion väliin jää hyvin liikkuma- ja pukeutumistilaa. Ikkunoita on sekä sivuilla että katossa, molemmissa myös avattavia kohtia.

Paapuurin puolelta perää kohti aukeavassa privaattitoiletissa riittää tilaa. Etualalla on wc-istuin, pesuallas ja kaapit, takimmaisena erillinen suihkukomero. Toimii.

Päivä- ja vierastoiletti on styyrpuurin laidalla, ja sinne johtaa ovi majoituskannen käytävältä. Tämäkin toiletti on jaettu suihkuseinällä ja ovella kuiva- ja märkätilaan, mutta tilankäyttöä on tehostettu wc-istuimen sijoittamisella suihkun puolelle.

Kahdella erillisvuoteella varustettu vieraskajuutta on styyrpuurin laidalla. Se on kahdelle aikuisellekin mukava, muttei aivan niin tilava kuin joissakin vastaavan kokoisissa kahden makuukajuutan veneissä.

Kompromissin syy löytyy siitä, että styyrpuurin makuukajuutan rinnalle paapuurin kajuutan rannalla styyrpuurissa on iso varastohuone, jonka saa lisävarusteena kalustettua myös kolmanneksi makuukajuutaksi.

Kolmoskajuuttakin on ihan toimiva tapaus. Se on muiden kajuuttojen tapaan oman oven takana ja sen eteistilassa on pukeutumista helpottava seisomakorkeus. Vuode on kaksi metriä pitkä ja 1,3 metriä leveä, joten venekäytössä sekin voidaan vielä lukea parivuoteeksi.

Kahden makuukajuutan ja ison varaston sekä kolmen makuukajuutan versioiden välimallina tarjolla on myös hiukan leveämmällä paapuurin makuukajuutalla ja kapeammalla varastolla varustettu tilaratkaisu, jossa makuukajuutta voi olla vaihtoehtoisesti varustettu parivuoteella.

Kansisalongissa kiinteä, perää kohti suunnattu L-sohva muuttuu lisähintaan muunneltavammaksi. Panostus tuo matka-ajon ajaksi kartturin paikaksi nostettavan etupäädyn ja oleskelumukavuutta parantavan U-sohvaksi laajennettavissa olevan takapäädyn. Molemmat ovat sen verran oleellisia lisiä, että niiden soisi kuuluvan jo vakiopakettiin.

Pentteri on runsas sekä varustukseltaan, työtasoiltaan että säilytystiloiltaan. Kokonaisuuden kruunaa koko leveydeltään aukeava takaseinä ja pentterin jatkeena oleva avotilan kaappi, joka muodostaa luontevan tarjoilutason avotilan puolelle.

Avotilan kulmasohvan istumakorkeus ja selkänojien korkeus ovat hyvät, joten puupöydän ääressä istuskelee mielellään. Kokonaisuutena pentterin, kansisalongin ja avotilan muodostama symbioosi toimii loistavasti.

Kuvat

Yleistoiletti on jaettu kuivaan ja märkään tilaan, mutta wc-istuin on suihkun puolella.

Pentterissä on valmiudet isommankin illallisen laittoon, jos vain kiiltäväksi lakattu tammi käy työtasosta.

Salongin sohvan päätykappale, johon on integroitu vetolaatikkomallinen jääkaappi, on lisävaruste. Irrallisen päätyselkänojan avulla sohvan saa laajennettua U-muotoon.

Keulakajuutan yksityistoiletin perällä on erillinen suihkukomero.

Keulakajuutta on avara ja niin haluttaessa myös valoisa.

Avotilan sohva ja pöytä ovat taitto-ovi avattuna luontevassa yhteydessä kansisalonkiin.

Paapuurin aukeava ikkunaruutu poistaa viimeisenkin esteen sisä- ja ulkotilojen välillä. Aamiaisbuffetin voi kattaa sään mukaan sisään tai ulos.

Vastinetta rahalle?

Epäsymmetrisen sivukansiratkaisun periaatteena on tehdä syvempi ja leveämpi pääkulkuväylä vain toiselle puolelle venettä. Lopputulos jää harvoin vajaaksi, eikä Sealine tee C390:n kohdalla poikkeusta. Styyrpuurin sivukansi on helppo ja turvallinen kulkuväylä.

Yhtä itsestään selvää ei ole, että myös vähemmälle huomiolle jätetty puoli toimii niinkin hyvin kuin C390:ssä, jossa myös paapuurin sivu on täysin kuljettavissa. Sinne myös pääsee avotilasta ilman soville kiipeilyä ja selkänojien yli loikkimista, kunhan takaseinän ovi ei ole auki.

Uimatasolle johtaa avotilasta portilla suljettava kulkuväylä. Uimatason saa kahden kokoisena. Isompi on puoli metriä pidempi, ja sen yhteyteen saa peräpeiliin liitettävän ulkopentterimoduulin, johon kuuluu vesipiste, sähkögrilli ja työtaso.

Se mitä uimatasolta puuttuu, on rantautumisissa uimatasolla liikkuvan gastin turvallisuuden kannalta oleellinen kiinnipitokaide. Jos kippari joutuu kaasuttamaan äkisti, reilummin tai pahimmillaan molempia yhtä aikaa, on gasti tasapainonsa varassa.

Pieni haaste muodostuu myös ulkosäilytystilojen riittävyydestä. Köydet ja muuta tavaraa mahtuu avotilan sohvan sisällä oleviin säilytystiloihin, mutta veneen koon mukaisille lepuuttimille ei ulkona ole mitään säilytyspaikkaa, vaan käytännössä ne joutuu kantamaan sisään, joko varastoon tai makuukajuutan eteiseen, jollei niitä halua jättää avotilaan.

Hinnaltaan Sealine on aina profiloitunut järkevälle tasolle. Se ei ole markkinoiden edullisin merkki, muttei myöskään yhtä arvokas kuin kuuluisammat brittimerkit Fairline, Princess tai Sunseeker.

Myös C390:n listahinta on sopiva. Vakio- ja lisävarustelistoihin tutustuminen paljastaa kuitenkin hintakuplan, joka perustuu liki olemattomaan vakiovarusteluun. Voisi esimerkiksi kuvitella, että konseptiin jokseenkin oleellisesti kuuluvat kattoluukut, ohjaamon sivuovi ja kansisalongin sohvasta muokattava apukuskin paikka kuuluisivat vakiovarusteisiin, mutta niin ei ole.

Ylenpalttisen sijaan ”vain” järkevästi lisävarustellun testiveneen hinta pomppaa 400 000 euron lähtötasosta yli 560 000 euroon. Lisävarustelistan ruksaus alkaa neljällä varustepaketilla, mutta niiden lisäksi tarvitaan paljon muutakin.

Sealinen puolustukseksi voi todeta, että vastaava liioitellun aggressiivinen hinnoittelutapa on vallalla myös pääkilpailijoihin lukeutuvilla Bavarialla ja Jeanneaulla. Kilpakumppaneista etenkin Grandezzasta löytyy sen sijaan jo vakiona useamman kymppitonnin edestä tavaraa, joka Sealineen ruksitaan lisävarustelistalta.

Laatuvaikutelmaltaan C390 on passeli. Kokonaisuutta voi pitää tyylikkäänä ja sisustuksen viimeistelyn taso on etenkin kalusteiden osalta siistiä. Esimerkiksi kaapit on viimeistelty myös sisältä samaan korkeaan tasoon kuin ulkopinnat.
Sisustukseen on tarjolla vakiomateriaalien lisäksi useita vaihtoehtoja, mikä tarkoittaa kalusteiden muutamaa pintaviiluvaihtoehtoa, matta- tai korkeakiiltolakkausta ja tekstiili tai nahkaverhoilua. Jälkimmäisiin saa valita mieleiset värit laajasta värikartasta.

Kuvat

Apukuskin paikalta on hyvä näkyvyys, mutta istuma-asento ei ole erityisen mukava.

Konehuoneessa on suhteellisen väljää, mutta tilannetta voi muuttaa tilaamalla vaikkapa generaattorin ja gyrovakaimen. Konehuoneen luukun avaus tapahtuu sähkötoimisesti vasta lisävarusteena.

Uimatasovaihtoehtoja on kolme. Testiveneen vakiouimatason sijaan voi hankkia puoli metriä pidemmän uimatason joko kiinteänä tai hydraulisena. Jälkimmäisen saa vain D6-moottorien yhteydessä. Perästä puutuu uimatasolla liikkumisen turvallisuutta parantava kiinnipitokaide.

Lähes ulkopintojen veroisesti sisältäkin viimeistellyt säilytystilat hyödyntävät kaikki nurkat. Kokonaisuutena säilytystiloja on kohtuullisen paljon.

Valaistusta voi säätää monipuolisesti, mutta valokytkimen Star Wars -tyylistä voi olla montaa mieltä.

Keulapatjan saa pysymään ajonaikanakin paikallaan, mutta Suomen olosuhteissa se tarvitsee suojapeitteen (1 230 €).

• Teksti ja kuvat: Jan Sjölund