Perävetolaitteet herättävät suuria tunteita. Niitä rakastetaan tai vihataan. Silti niillä on useita merkittäviä etuja, esimerkiksi polttoainetalous. Vetolaitteella voi myös ajaa matalammassa vedessä kuin akselivetoisella.
Vaikka veneilijä voi säästää polttoainetehokkuuden ansiosta satoja euroja kaudessa, säästöt voivat huveta helposti vetolaitteen korjauslaskuun, jos sen huolto on jäänyt väliin.
Paras keino maksimoida vetolaitteen toimintavarmuus on huoltaa se valmistajan vaatimusten mukaisesti. Tämä saattaa joskus tuntua hieman turhalta ja kalliilta, mutta jos huollon jättää väliin, korjauskulut voivat kasvaa tähtitieteellisiin lukemiin, joihin verrattuna huoltokustannukset tuntuvat ihan asiallisilta.
Markkinoilla on niin monta erilaista vetolaitetta, että niiden täsmällisiä huoltokustannuksia on mahdoton arvioida, mutta jos käytät vetolaitettasi maahantuojan valtuuttamassa huoltoliikkeessä, hintalappu on helposti 400–500 euroa per vetolaite joka toinen vuosi vaihdettavien paljekumien kera.
Tästä voi säästää jonkin verran käyttämällä jotain muuta kuin maahantuojan huoltoa, mutta toki vetolaitteen voi huoltaa myös itse. Silloin rahallinen säästö on kaikkein suurin.
Työkohteena on Volvo Pentan DP-D -vetolaitteet, mutta ohjeita voi soveltaa täysin myös DP-E -vetolaitteisiin ja pääpiirteittäin myös moniin muihin vetolaitteisiin.
Huoltoprosessit vaihtelevat jonkin verran eri merkkien ja jopa saman merkin eri mallien välillä, mutta niissä kaikissa huoltotoimet ovat hyvin samantyyppiset. Eroja on lähinnä toteutustavassa ja työvaiheissa.
Seuraavilla sivuilla käymme läpi Volvo Penta DP-D -vetolaitteen huollon. Se vastaa täysin DP-E-mallia ja on melko samanlainen kuin DP-B, DP-C ja 290 DP. Useimmat tämän ohjeen toimenpiteistä soveltuvat myös 270- ja 280-sarjoihin sekä 290-sarjan yksipotkurisiin malleihin kuten myös muihin SP-malleihin.
Täydellinen huolto edellyttää yleensä koko vetolaitteen irrottamista. Me emme menneet tällä kertaa niin pitkälle, vaikka käymme tässä läpi, kuinka se tehdään. Irrotimme ainoastaan vetolaitteen yläosassa olevan vaihteiston.
Suosittelemme, että jos huollat vetolaitteen itse, irrotat koko vetolaitteen ainakin joka toinen kerta. Silloin pystyt tarkistamaan sen kiinnityspisteiden kunnon ja voitelemaan ne. Tämä varmistaa, että kaikki nivelet pysyvät notkeina eivätkä kanita.
Täydellinen huolto edellyttää yleensä koko vetolaitteen irrottamista. Me emme menneet tällä kertaa niin pitkälle, vaikka käymme tässä läpi, kuinka se tehdään. Irrotimme ainoastaan vetolaitteen yläosassa olevan vaihteiston.
Suosittelemme, että jos huollat vetolaitteen itse, irrotat koko vetolaitteen ainakin joka toinen kerta. Silloin pystyt tarkistamaan sen kiinnityspisteiden kunnon ja voitelemaan ne. Tämä varmistaa, että kaikki nivelet pysyvät notkeina eivätkä kanita.
Tärkeimmissä varaosissa ei kannata säästellä vaan käyttää alkuperäisosia.
Tämän projektin vaatimat varaosat ja tarvikkeet saa helpoiten Volvo Penta -liikkeestä. Tarvikelaatuisia varaosia saa jonkin verran edullisemmin, mutta joidenkin osien toimintavarmuus on niin kriittinen, että niiden laadun ja alkuperän kanssa ei kannata ottaa riskiä.
Pakokaasupalkeen repeytyminen ei ole kovin iso ongelma, joten siinä voi hyväksyä myös tarvikeosan. Sen sijaan vetoakselin paljekumin repeytymisestä seuraa iso vahinko, eli siihen ehdottomasti alkuperäisosa. Myös anodit on syytä hankkia alkuperäisosina, sillä jos ne on valmistettu huonosta materiaalista eivätkä toimi niin hyvin kuin pitäisi, vähitellen etenevät vauriot voivat olla mittavia.
Jos päätät hankkia peräöljyn jostain muualta kuin Volvo Pentalta, varmista että se täyttää valmistajan vaatimustason.
