Jäänmurtokauden 2024–2025 talvi oli leuto– Kausi kesti 153 vuorokautta
Kulunut jäänmurtokausi alkoi melko normaaliin aikaan vuodesta, kun Kontio lähti 19.12.2024 ensimmäisenä murtajana Perämerelle. Viimeisenä murtajana Katajanokalle palaa jäänmurtaja Polaris tänään 20.5.2025. Jäänmurtokauden pituudeksi tuli yhteensä 153 vuorokautta. Suomenlahdella jäänmurtoa ei käytännössä tehty lainkaan, siellä ei jäitä tänä talvena juurikaan näkynyt.
Ensimmäiset avustusrajoitukset Perämerelle tulivat voimaan 21.12.2024, kuukautta myöhemmin kuin edellisenä vuonna. Jäällisen alan kehitys oli keskimääräisen talven kaltaista aina tammikuun alkupuolelle saakka. Tammikuun lopulla kehitys kuitenkin hidastui, ja helmikuun aikana kovien tuulten ja leudomman sään takia jäällisen pinta-alan kasvu jäi pieneksi. Jään määrä merellä ei kuitenkaan vähentynyt, vaan se kasaantui pohjoisen Perämeren satamien edustalle ja aiheutti vaikeuksia merenkululle.
Jäätalven laajin jäällinen ala saavutettiin 22.2.2025, viikkoa keskimääräistä aikaisemmin. Jäätä oli tuolloin 85 000 km² kokoisella alueella, minkä perustella talvi luokitellaan leudoksi. Jääpeitteen laajuus ei toki mittarina kerro sitä kuinka hankalat olosuhteet ovat olleet kauppamerenkululle. Usein onkin niin, että leudon talven kovat tuulet aiheuttavat suurempia haasteita kuin laajan jääpeitteen talvet, joiden aikana esiintyy pitkiä pakkasjaksoja.
– Kulunut talvi oli tuulinen ja leuto. Väyläalueille jäätä ei juurikaan muodostunut Perämerta ja Merenkurkkua lukuun ottamatta. Suomenlahdella ei ollut yhtään jäänmurtajaa töissä. Edellisen kerran Suomenlahdella jäätä oli näin vähän viisi vuotta sitten eli jäänmurtokaudella 2019–20, sanoo merenkulun asiantuntija Tuomas Taivi Väylävirastosta.
Kauden aikana oli viisi murtajaa käytössä, laivoja avustettiin 1014 kertaa
Merialueilla oli kauden aikana käytössä kaikkiaan viisi alusta jäänmurtotehtävissä. Perämerellä operoivat Otso, Kontio, Sisu, Polaris ja Zeus of Finland. Lisäksi Suomenlahdella käytettiin pienempiä hinaajia avustustehtävissä pariin otteeseen.
Joulukuun lopulla normaalin talven kehittyminen näytti mahdolliselta. Tammikuun alussa jääkenttä laajeni Perämeren Pohjoisosissa Raahe–Luleå-linjalle. Kuun puolivälissä ensimmäinen kova lounaistuuli painoi jäämassan kasaan Kemin ja Tornion väylien suulle. Sama toistui tammikuussa vielä kertaalleen. Helmikuun vaihteessa koillistuuli ajoi lähes kaiken jään Ruotsin puolelle, tuuli kääntyi kuitenkin lähes heti lounaaseen ja painoi jäät uudestaan kasaan Suomen rantaa vasten.
Perämeri jäätyi kauttaaltaan 21.2.2025, jonka jälkeen alkoivat taas lounaanpuoleiset tuulet ja jäämassat painuivat taas Suomen rantaa vasten. Jäätilanne säilyi tällaisena koko loppukauden, avustustarvetta oli Kalajoelta Tornioon ulottuvalla alueella. Suomenlahden jäätilanne ei kehittynyt alkua pidemmälle. Vain Haminan, Kotkan ja Loviisan väylillä oli pariin otteeseen kauppamerenkulkua haittaavaa jäätä, mutta sielläkin vain hyvin lyhyen aikaa. Yhtään jäänmurtajaa ei Suomenlahdella tänä talvena siis tarvittu.
Operointipäiviä murtajille kertyi tällä kaudella kaikkiaan 572, lähes täsmälleen puolet edellisen vuoden määrästä. Kaikkiaan murtajat liikkuivat kauden aikana noin 37 000 (86 000 edellisellä kaudella) merimailia, joka on noin 68 500 km eli lähes puolitoista kertaa maapallon ympäri. Aluskäyntejä avustusrajoitusten alaisiin satamiin oli yhteensä noin 13 600 kappaletta.
Merialueella alusten avustuksia oli kauden aikana yhteensä 1014 kpl (edellisellä kaudella 2 234 kpl), joista hinauksia oli 135 kpl (edellisellä kaudella 428 kpl).
Avustusrajoitukset olivat voimassa merialueilla 21.12.2024–18.5.2025. Alustava luku alusten keskimääräiselle odotusajalle oli 4,8 tuntia. Ilman odotusta avustusrajoitusten alaisiin satamiin pääsi 91,5 % aluksista.
Avustusrajoituksilla määritetään, millä aluksilla on oikeus jäänmurtoavustukseen Suomen satamiin. Avustusrajoitus on sidoksissa aluksen jääluokkaan, konetehoon ja kokoon, ja se asetetaan vallitseviin jääolosuhteisiin perustuen.
Väylävirasto vastaa talvimerenkulun avustamisen viranomais- ja tilaajatehtävistä sekä valtakunnallisesta koordinoinnista, kehittämisestä ja ohjauksesta.
