Kulotuksen tavoitteena on ennallistaa ja ylläpitää harjusaarille tyypillistä ja perinteistä, puutonta saaristomaisemaa kuten nummia sekä paahteisia hietikoita ja ketoja. Kun metsittyminen ja katajien kasvu estyy, siitä on myös hyötyä saarilla pesiville merilinnuille.
Maamme uhanalaisista lajeista hiukan vajaa kolmannes elää niityillä, nummilla ja rannoilla. Nämä avoimet elinympäristöt ovat vaarassa kasvaa umpeen perinteisen maankäytön (mm. laidunnus, niitto, nummien kulotus) päätyttyä. Monia harjusaaria uhkaa umpeen kasvaminen, koska aiemmin niitä pyrittiin metsittämään ”vähätuottoisuuden vuoksi”. Lisäksi nykyään umpeenkasvua vauhdittaa etenkin fossiilisista polttoaineista peräisin oleva typpilaskeuma, Itämeren rehevöityminen ja kasvien kasvua nopeuttava, kohonnut hiilidioksidipitoisuus.
Turvaa linnustolle soveliaat olosuhteet
Jurmon itäpuoleiset harjusaaret ovat merilinnustoltaan arvokkaita, ja niiden säilyminen avoimina turvaa linnustolle soveliaat elinolosuhteet. Lisäksi harjusaarten paahdeympäristöissä elää lukuisia uhanalaisia kasveja (kissankäpälä, keltamatara, jalotorvijäkälä) sekä hyönteisiä kuten nunnakirjokoisa, verikirjokoisa ja hietapeilikääriäinen.
Kulotuksesta on ilmoitettu pelastusviranomaisille. Paikalla on kokeneita kulottajia, sammutuskalustoa ja vartiointia.
