Sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan – Itäisellä Suomenlahdella levää paikoin runsaasti

Sinilevätilanne Suomen vesillä etenee keskikesälle tyypillisesti. Sisävesillä havainnot ovat hieman lisääntyneet, mutta pysyvät normaalilla tasolla. Rannikkoalueilla sinilevää on havaittu keskimääräistä vähemmän, vaikka paikoin levää esiintyy runsaammin.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan Itäisellä Suomenlahdella sinilevää havaitaan nyt selvästi sekä rannikolla että avomerialueilla. Alkuviikon leville suotuisat sääolot toivat sinilevää pintaan erityisesti avomerellä ja ulommilla rannikkovesillä, mutta laajoja pintakukintoja ei ole esiintynyt Suomenlahden länsiosissa tai pääaltaan pohjoisosissa. Sentinel-3-satelliitin tiistainen havainnointi vahvisti, että sinilevää on tällä hetkellä veteen sekoittuneena, ei laajoina lauttoina.

Kovenevat tuulet loppuviikolla sekoittavat vettä ja vaikeuttavat sinilevän pintahavaintoja. Tuulinen sää voi myös kasata sinilevää lautoiksi rannoille, jolloin tilanne voi näyttää paikan päällä todellista runsaammalta.

Aktiivisia kansalaisia

Sisävesillä runsaita sinilevähavaintoja tehtiin tällä viikolla viidellä havaintopaikalla Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla. Hieman sinilevää on havaittu 33 havaintopaikalla Etelä- ja Keski-Suomessa. Rannikolla runsaasti sinilevää havaittiin kahdessa paikassa Kymenlaaksossa, ja hieman levää on havaittu Kymenlaakson, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan rannikkoalueilla.

Kansalaisten tekemät havainnot ovat olleet aktiivisia. Järvi-meriwikin ja Vesi.fi:n kautta on kuluvalla viikolla raportoitu yhteensä 331 sinilevähavaintoa. Kansalaishavainnot tuovat tärkeää lisätietoa virallisen seurannan rinnalle.

Sinilevätilanteessa voi tapahtua nopeita muutoksia, ja esiintymät ovat usein paikallisia ja säästä riippuvaisia. Havainnoidessa on hyvä muistaa, että sinilevän määrä voi vaihdella nopeasti tuulten ja virtausten mukana.

Lisätietoja ajankohtaisesta sinilevätilanteesta löytyy Järvi-meriwikistä ja Vesi.fi-palvelusta.

www.syke.fi

 

• Teksti: Fredrik Eriksson
• Kuva: Suomen ympäristökeskus