Eliönestomaalit vertailussa– Ekomaaleissa paljon eroja, vain yksi piti pohjan puhtaana

Viittä erilaista huviveneiden pohjassa käytettävää eliönestomaalia tutkittiin osana EU-rahoitteista COMPLETE-hanketta, jossa etsitään konkreettisia toimia vieraslajien saapumisen ja leviämisen estämiseksi Itämerellä. Eri maalien päällä kasvava lajisto ja sen määrä erosivat toisistaan huomattavasti.

Kokeessa Kari "Ruffe" Nurmen purjeveneen pohja maalattiin viidellä erilaisella eliönestomaalilla ja vertailun vuoksi osa pohjasta jätettiin kokonaan maalaamatta. Pohjamaalien tehokkuutta ja päällyskasvuston kiinnittymistä tutkittiin yhden purjehduskauden ajan huhtikuusta lokakuuhun. Tuona aikana veneellä purjehdittiin Suomenlahdella ja Saaristomerellä.

Maaleista kolme (Seaboost Overdrive, Hempel Silic One ja International Trilux Hard Eco) oli biosidittömiä eli haitta-aineettomia niin sanottuja ekomaaleja ja kaksi biosidejä sisältäviä myrkkymaaleja (International Trilux ja Hempel Hard Racing Xtra).

Eliönestomaalit testattiin EU-rahoitteisen COMPLETE-hankkeen puitteissa Kari "Ruffe" Nurmen Ruffe-veneessä.

Kesän purjehduskauden jälkeen maalien välillä oli huomattavia eroja. Kovilla myrkkymaaleilla (International Trilux, Hempel Hard Racing Xtra) ja Hempel Silic One -ekomaalilla ei ollut päällyskasvustoa purjehduskauden päättyessä. Ennen rungon pesua määrällisesti eniten päällyskasvustoa oli International Trilux Hard Eco -ekomaalilla ja melkein yhtä paljon Seaboost Overdrive -ekomaalilla. Näillä kahdella maalipinnalla päällyskasvustoa oli määrällisesti jopa enemmän kuin maalaamattomilla kontrollipinnoilla.

Veneen pohjan maalaaminen ehkäisee kasvuston kiinnittymistä tai maalista riippuen ainakin helpottaa pohjan puhtaanapitoa. Kuvassa perinteisellä biosideja eli haitta-aineita sisältävällä myrkkymaalilla maalattu pohja ja maalaamaton rungon keulaosa.

Kasvustoa keränneiden pintojen puhdistusta testattiin harjaamalla pieni osa sekä käsin vedessä että syksyllä ensimmäisen veneen noston yhteydessä. Samalla pohjaan kiinnittyneen kasvuston määrä ja lajisto tutkittiin. Tämän jälkeen vene laskettiin takaisin veteen ja pohja pestiin Hangon Itäsatamaan asennetussa pohjan harjapesurissa. Pesun jälkeen vene nostettiin jälleen ylös ja pesutulos arvioitiin, minkä jälkeen pohja tutkittiin uudestaan.

Internationalin eko- ja myrkkymaalien ero on selvä. Vasemmalla vaalean sininen Trilux Hard Eco ja oikealla tummempi Trilux. 

Pesun jälkeen Hempel Silic One ja Seaboost Overdrive -ekomaalit sekä International Trilux ja Hempel Hard Racing Xtra -myrkkymaalit olivat puhtaat päällyskasvustosta. Maalaamattomista kontrollipinnoista ja International Trilux Hard Eco -ekomaalista harjapesukaan ei poistanut kaikkea päällyskasvustoa, vaan pintaan jäi merirokon kiinnittymislevyjä.

Myös ekomaalien välillä havaittiin selviä eroja. Vasemmalla testin parhaaksi valittu Hempel Silic One ja oikeialla viimeiseksi jäänyt vaaleampi International Trilux Eco.

Parhaaksi eliönestomaaliksi arvioitiin Hempel Silic One -ekomaali ennen International Trilux ja Hempel Hard Racing Xtra -myrkkymaaleja. Seaboost Overdrive -ekomaali arvioitiin neljänneksi ennen perän pitäjäksi jäänyttä International Trilux Hard Ecoa. 

Päällyskasvuston seassa leviää myös vieraslajeja

Tutkimuksessa pohjan päällyskasvustosta löytyi 13 eri lajia tai lajiryhmää, joista vieraslajeja oli kaksi: merirokko ja pieni saksisiiraäyriäinen. Runsaimmin pohjassa esiintyviä lajeja olivat merirokko, saksisiira, sinisimpukka ja surviaissääsken toukka. Uusinta vieraslajia saksisiiraa havaittiin eniten maaleilla, joihin oli kiinnittynyt runsaasti merirokkoa ja sinisimpukkaa.

Veneen pohjamaalin valinnalla on merkitystä sekä kasvuston kiinittymisen että vieraslajien leviämisen kannalta.

Seaboost ja International -ekomaalien kohdalla kasvuston kiinnittyminen pohjaan harjauksien välillä oli niin runsasta, että myös vieraslajien levittämisen riski veneen kulkureitillä ja pysähdyssatamissa on olemassa. Vieraslajiston leviämisen kannalta myös pohjan vedessö suoritettavan harjapesun sijainnilla on merkitystä, sillä pesussa irrotettu lajisto palaa veteen ja vieraslajit voivat jatkaa leviämistään.

www.merikotka.fi

www.syke.fi

www.ruffe.fi  

• Teksti: Pekka Säilä
• Kuvat ja videot: Kari Nurmi ja SYKE