Käytetyn veneen kuntotarkastus – Turvaa ja helppoutta kaupantekoon
Veneen kuntotarkastus palvelee ostotilanteessa sekä ostajaa että myyjää. Kuntotarkastuksessa tutkitaan veneen rakenteet ja tekniikka järjestelmällisesti. Tarkastajan tekemien havaintojen pohjalta on helpompaa sopia kaupat molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla.
Käytetyissä veneissä liikkuu isoja summia. Tästä huolimatta yllättävän monet ostavat veneen isompia kyselemättä. Veneen myyjäkään ei välttämättä ole perillä myytävään kohteeseen liittyvistä piilevistä ongelmista. Pahimmillaan tilanne voi kaupanteon jälkeen ajautua riidaksi, jossa voittajia ei yleensä ole.
Sekä ostajan että myyjän olisi hyvä olla selvillä veneen toimivuuteen liittyvistä seikoista. Veneen kuntotarkastajan käyttö voi tällöin olla harkitsemisen arvoinen asia.
Kun ammattilainen tarkastaa veneen, on kaupantekotilanteessa mahdollista todentaa myyntikohteen vahvuudet ja puutteet. Samalla voidaan sopia mahdollisesti kunnostamista vaativista asioista ja hioa hinta kohdalleen molempia osapuolia tyydyttävälle tasolle. Myyjä tietää mitä myy ja ostaja tietää, mitä ostaa.
Veneen kuntotarkastuksella voidaan kaupantekotilanteessa todentaa myyntikohteen vahvuudet ja puutteet. Samalla voidaan sopia mahdollisesti kunnostamista vaativista asioista ja hioa hinta kohdalleen molempia osapuolia tyydyttävälle tasolle.
Kokenut silmä havaitse epäkohdat
Tapoja ja tekniikoita tehdä veneitä löytyy useita. Siksi myös rakenteita ja ratkaisuja on monenlaisia. Tämän vuoksi on tärkeää, että myytävänä olevan veneen tarkastajalla on tietoa kokemusta eri menetelmistä.
Veneen kuntotarkastus tehdään lähtökohtaisesti silloin, kun vene on telakoituna. Näin pystytään tutkimaan veneen kunto myös vesilinjan alapuolelta. Samalla voidaan esimerkiksi sopia, että veneen lopullinen kauppasumma maksetaan, kun vene on koeajettu vesillelaskun jälkeen. Pienessä veneessä työ voi kestää vajaan tunnin, suuren matkaveneenkin kunto selviää muutamassa tunnissa. Laskutus ei siis nouse useinkaan kovin suureksi veneen arvoon nähden.
Jokaisella kuntotarkastajalla on omat toimintamenetelmänsä. Tärkeintä on kuitenkin edetä järjestelmällisesti. Myytävän kohteen tarkastus aloitetaan tyypillisesti vesirajan alapuolisesta pohjasta. Rungon tutkimuksessa perusvarustuksiin kuuluvat kosteusmittari, kovamuovivasara ja tarvittaessa myös lämpökamera. Teknisistä apuvälineistä huolimatta harjaantunut silmä ja hyvä valaisin ovat usein parhaimmat työkalut. Kokenut kuntotarkastaja havaitsee rungon vanhat korjaukset ja epätasaisuudet tai mahdolliset kölin ja pohjan muodoissa näkyvät ongelmat.
Tämän jälkeen voidaan tutkia mahdollisen keulapotkurin kiinnitys ja ulkopuolinen laminointi. Niissä on usein itse tehtyjä asennuksia, joista saattavat aiheuttaa vuoto-ongelmia. Sen jälkeen ovat vuorossa veneen ulkopuoliset läpiviennit sekä peräsin ja vetolaite. Vesilinjan alapuolisten osien jälkeen edetään kylkiä pitkin ylös asti.
Vanhat ja huonosti tehdyt korjaukset löytyvät usein kosteusmittarilla tai ne näkyvät muodonmuutoksina pohjassa. Voimakas kohdevalaisin on tässä hyvä apu.
Jos vetolaite on syöpynyt, saattaa se kertoa sähkövuodosta.
Kölisauman tulee olla tiivis ja ehjä. Pieni sauman aukeaminen ”sallitaan” vanhoissa veneissä. Mikäli sauma on auki koko matkalta ja siitä valuu vettä, on jonkinlainen korjaus edessä.
Keulapotkurista tarkastetaan asianmukainen asennus. Putken asennus ja kiinnityslaminointi ovat kriittisiä tekijöitä, koska runkoon on tehtävä isot reiät tunnelia varten.
Halkeama peräsimessä kertoo rasituksesta rakenteessa. Tällaiset vauriot ovat aina mahdollinen turvallisuusriski.
Peräsin on useimmiten tehty kahdesta puoliskosta, jotka on liitetty toisiinsa. Jos sauma on auki tai jostain kohdin valuu vettä, on peräsin märkä sisältä ja osa lujuudesta on menetetty.
Jäljet tai paikkaukset kölissä kertovat pohjakosketuksista. Kölissä voi toki olla jälkiä pienemmistä osumista, kuten rantautumisista. Karilleajon aiheuttamat voimat rikkovat rakenteita pilssin taka-alueella.Kansirakenteista rungon sisuksiin
Kun kuntotarkastus on edennyt veneen kannelle, edetään keulasta kohti perää, kumpikin puoli kerrallaan. Matkalla tarkastetaan kannen rakenteiden tasaisuus sekä testataan kiinnitysten ja kaiteiden tukevuus. Mahdollisesta mastosta tutkitaan, onko kansi painunut sen kiinnityskohdasta. Kannen yhteydessä olevat säilytystilat ja niiden luukkujen tiiviys tarkastetaan huolella. Myös veden kanssa kosketuksiin joutuvien kansirakenteiden tyhjeneminen selvitetään.
Kansirakenteiden jälkeen ovat vuorossa ohjauksen vaijerit, hydrauliset osat ja vetotangot sekä mahdollisen autopilotin asennukset. Näistä on tärkeä tutkia, esiintyykö välystä ja tuntuuko ruorissa klappia. Hyttirakenteista selvitetään ovien ja lukitusten toimivuus sekä ikkunoiden tiiviys. Samalla käydään läpi myös luukkujen alla oleva sisäpuolinen runko.
Tässä kohdin on hyvä perehtyä veneen sisäpuolen runkoon ja rakenteisiin: kölipalkit tai pilssin tuennat, keulapotkurin kiinnitys ja laminointi sisältä, läpiviennit, pohjan rakenteet, laipioiden kiinnitys, purjeveneen rustirautojen kiinnitys, mastokenkä, vuotojäljet ylhäältä ja alhaalta, muiden raskaiden esineiden kiinnitys.
Sähkökaapit ja sähköasennukset tarkastetaan usein siinä järjestyksessä, kun niitä tulee vastaan. Moottorista on helppo nähdä mahdollinen öljyisyys ja ruosteisuus. Peruskohteita ovat myös polttoaineen esisuodattimen ja merivesisuodattimen toimivuus, hihnojen kunto sekä konekopan tuulettuminen. Veneen lämmittimestä varmistetaan, että pakoputki on kunnolla kiinni molemmista päistään ja että lämmitin on silmämääräisesti oikein asennettu.
Rustiraudat on kiinnitetty kannen alla useimmiten polvioihin tai vetotangoilla runkoon. Näissä on tärkeää tarkastaa muodonmuutokset ja mahdolliset vuodot.
Purjeveneen sivuvanttien rustiraudoissa on kova veto. Rustirautojen alkava liike tai pettäminen paljastuu kannen kohoamisena rustiraudan alueella. Vuotojäljet tai murtumat sisäpuolella kertovat myös mahdollisesta korjaustarpeesta.
Ohjausvivuston nivelten kunto ja liikkuvuus kuuluvat perustarkastuksiin.
Mustuneet jäljet kalusteissa kertovat vuodoista. Vuoto saattaa löytyä mustuneen alueen läheltä tai aivan jostain muualta. Vuodon syy selviää tutkimalla, miten vesi pääsee liikkumaan veneen sisällä.
Vanhemmissa purjeveneissä on usein vaijeritoimisen ohjausmekanismin vaijerit kuluneet ja löysät. Löysä vaijeri saattaa helposti pudota ohjauskehältä.
Köli on useimmiten kiinnitetty pulteilla runkoon. Kiinnityksestä tarkastetaan mahdolliset halkeamat. Samalla katsotaan silmämääräisesti pulttien, aluslevyjen ja muttereiden kunto sekä mahdolliset vuodot.
Useimmiten kylmälaite sijaitsee pentterin alla. Ruosteinen kylmäkone voi kertoo vuodosta pentterin letkuissa. Kylmäkone tarvitsee jäähdytysilmaa, joten sen sen ritilä tulisi imuroida vähintään vuosittain.Ajan patinakin kuuluu asiaan
Mahdollisella koeajolla kirjataan pöytäkirjaan veneen kulkuun ja moottorin käyttäytymiseen liittyvät seikat. Tarkastuksen jälkeen laaditaan vielä loppuraportti, johon kirjoitetaan yleisarvio veneestä sekä seikkaperäisemmät huomiot kuvineen. Tutkitut kohteet myös pisteytetään niiden kunnosta tehdyn arvioinnin perusteella.
Huolellisesta työstä huolimatta kuntotarkastajalla on vastuuvapaus veneeseen tehdyistä mahdollisista virheasennuksista. Kaikki piilevät ongelmat eivät välttämättä tule esille yksittäisen tarkastuksen aikana. Ostotilanteessa tehty kuntotarkastus ei myöskään korvaa veneseuran jäsenten kalustolle tehtävää katsastusta.
Varsinkin vanhempien veneiden ostajan on hyvä muistaa, että kaikki pienet epäkohdat eivät välttämättä vaikuta veneen toimivuuteen. Jos ostaa 30 vuotta vanhan veneen, on luonnollista olettaa, ettei se kaikilta kohdiltaan ole aivan priimakunnossa.
Veneen kuntotarkastuksen jälkeen on hyvä myös pyytää myyjä näyttämään seikkaperäisesti kaikki perustoiminnot. Helpoiten tämä onnistuu koeajon yhteydessä, jos se on kaupantekotilanteessa mahdollista toteuttaa. Kun uusi omistaja irrottaa veneen köydet laiturista ja suuntaa ulapalle, voi kumpikin osapuoli olla tyytyväinen aikaansaatuun sopimukseen.
Kuntokartoitus, kuntotarkastus, runkokatsastus, tavarantarkastus– Tavoitteena yhteneväiset käytännöt
Monessa Euroopan maassa kaupanteon yhteydessä tehtävät kuntotarkastukset ovat jo arkipäivää. Vakuutusyhtiöt eivät välttämättä myönnä vakuutusta, jos venettä ei ole kuntotarkastettu. Tilanne on Suomessakin kymmenen viime vuoden aikana parantunut. Venevälittäjien vastuu kaupanteossa on kasvanut, mikä on lisännyt myös myyjäyritysten halukkuutta veneiden kuntotarkastuksille. Taloudellistakin perustetta tähän löytyy, sillä kohtuullisella rahallisella panostuksella voi säästää merkittävät korjausvelvoitteet.
Venetarkastuksen koulutusta ja standardointia on Suomessa koitettu kehittää, tavoitteena yhteneväiset käytännöt ja kouluttajilta vaadittava osaaminen. Erityisesti Venealan Keskusliitto Finnboat on tehnyt tämän eteen töitä. Finnboatin hyväksymä kuntokartoittaja noudattaa prosessia, joka on kehitetty yhteistyössä Venealan Telakka- ja Korjaamoyhdistys ry:n ammattilaisten ja VTT:n asiantuntijoiden kanssa. Kuntokartoitukseen kehitetty ohjelmisto varmistaa, että kartoitus etenee sovitusti, minkä jälkeen asiakas saa veneensä kuntokartoituksesta määrämuotoisen raportin.
Finnboatilla on myös Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n kanssa sopimus veneiden runkokatsastusten suorittamisesta. Merkittävä osa Finnboatin hyväksymistä kuntokartoittajista on käynyt SPV:n runkokatsastuskoulutuksen. Näin ollen heillä on valtuutus tehdä SPV:n peruskatsastukseen kuuluva runkokatsastus, mistä saatava raportti voidaan liittää seuran katsastusdokumentteihin. Tämä hyödyttää erityisesti kaukana kotisatamasta talvehtivien veneiden omistajia.
– Vain Finnboatin auktorisoimat kuntokartoittajat saavat tehdä Finnboatin määrämuotoisia Kuntokartoituksia. Mikään ei kuitenkaan estä Finnboatin auktorisoimia kuntokartoittajia tekemästä myös muita veneiden tarkastuksia, kunhan he sopivat asiakkaan kanssa, mistä palvelusta on kyse. Venetarkastajia löytyy Suomesta muitakin ja he voivat tehdä omien prosessiensa mukaisia tarkastuksia, selventää asiaa Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalo.
Finnboatin ohella esimerkiksi Suomen venetarkastajat ry on koonnut jäsensivuilleen listauksen kokeneista venealan asiantuntijoista, jotka tekevät veneiden kuntotarkastuksia.
Kaupanteosta erillään olevat, pursiseurojen tekemät katsastukset ovat taas keskeinen osa veneilyturvallisuuden ylläpitämistä. Pursiseurojen katsastustoiminnalla varmistetaan, että veneet ovat merikelpoisia, asianmukaisesti varusteltuja ja niiden kunto täyttää seuran asettamat vaatimukset. Katsastukset voivat olla joko perus- tai vuosikatsastuksia, joista peruskatsastus tehdään harvemmin, yleensä viiden vuoden välein.
