Öljyonnettomuuden riski Suomenlahdella on poikkeuksellisen korkea – John Nurmisen Säätiö käynnistää toimet rannikon suojelemiseksi
Keväällä 2026 öljyonnettomuuden riskiä lisäävät Venäjän varjolaivaston öljykuljetukset ja merenkulun navigointijärjestelmissä havaitut häiriöt. John Nurmisen Säätiö käynnistää yhdessä viranomaisten kanssa toimenpiteet, joilla vahvistetaan itäisen Suomenlahden torjuntavalmiutta. Säätiö kerää rahaa toimiin kevään kestävällä merenpuolustuskampanjalla.
Viranomaisten mukaan vakavan öljyonnettomuuden todennäköisyys Suomenlahdella on nyt korkeampi kuin vuosiin. Venäjän varjolaivaston vanhat ja usein vakuuttamattomat öljytankkerit liikkuvat alueella ennätysmäärin, ja merenkulun navigointijärjestelmissä, kuten satelliittinavigoinnissa, on havaittu poikkeamia. Viime viikkoina Suomenlahden perällä sijaitsevat Koiviston ja Laukaansuun öljysatamat ovat olleet droonihyökkäysten kohteina. Niiden kautta kulkee lähes puolet Venäjän meriteitse tapahtuvasta öljyviennistä.
John Nurmisen Säätiö käynnistää yhdessä Suomen viranomaisten kanssa merenpuolustusprojektin, jolla rakennetaan itäisen Suomenlahden saaristoon pysyvä öljyntorjuntapuomien kiinnitysjärjestelmä. Käytännössä kyse on saaristokallioon pultattavista kalliorenkaista, joihin öljyntorjuntapuomit voidaan kiinnittää nopeasti öljyonnettomuuden sattuessa. Projektia rahoitetaan Vedetään pultit Itämeren puolesta! -nimisellä kampanjalla, joka kerää lahjoituksia kansalaisilta ja yrityksiltä.
Ennaltaehkäisy on tehokkain tapa torjua öljyvahinkoja
Kiinnitysjärjestelmän ansiosta öljyntorjuntapuomit voidaan asentaa paikoilleen heti, kun uhka havaitaan – ennen kuin öljy ehtii rantaan, saaristoon tai herkille luontoalueille. Keino on yksinkertainen ja kustannustehokas, ja sillä voidaan suojata merkittäviä alueita Suomenlahdella. Ensimmäisessä vaiheessa kalliorenkaita asennetaan Suomen rannikolle Pyhtäältä Virolahdelle.
John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt korostaa, että ennakointi on nyt välttämätöntä.
– Säätiömme keskeinen tavoite on parantaa Itämeren ekosysteemien elinvoimaisuutta sekä suojella pinnanalaista luontoa. Koska Itämeren luonto on niin herkkä, muuttuneessa turvallisuusympäristössä mahdolliseen öljykatastrofiin on välttämätöntä varautua. Vielä voimme tehdä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja tukea viranomaisten valmiutta tehokkaaseen öljyntorjuntaan, Arrakoski-Engardt sanoo.
Ennaltaehkäisy on myös taloudellisesti järkevää. Arvioiden mukaan öljyonnettomuuden jälkitorjunta ja puhdistustyöt ovat vähintään kymmenen kertaa kalliimpia kuin varautumistoimet, joiden avulla torjunta voidaan käynnistää ajoissa ja näin estää öljyn leviäminen mökkirannoille ja saaristoluontoon. Samalla voidaan välttää pitkäaikaisia vaikutuksia luontoon, elinkeinoihin ja ihmisten terveyteen. Tallinnan yliopiston mallinnuksen mukaan vakava, 30 000 tonnin öljyonnettomuus Suomenlahdella voisi levittää öljyä Suomen rannikolle 185 kilometrin matkalle Inkoosta itään Haminan taakse.
Viranomaiset: riskitekijät tunnistettu, valmiutta vahvistetaan
Viranomaisten mukaan öljyonnettomuuden riskitekijät ovat selvästi näkyvissä. Suomenlahden merivartiosto vastaa avomerellä tapahtuvien ympäristövahinkojen torjunnasta ja tekee tiivistä yhteistyötä rannikon pelastuslaitosten kanssa.
– Ympäristövahinkoriski on tällä hetkellä korkealla Suomenlahdella varjolaivaston sekä merenkulun navigointijärjestelmissä havaittujen poikkeamien vuoksi. Saaristoon asennettavat kiinnityspisteet nopeuttavat torjuntatoimia merkittävästi, kertoo pelastuksen toimialajohtaja Jukka-Pekka Lumilahti Suomenlahden merivartiostosta.
Kymenlaakson pelastuslaitoksen mukaan kiinnitysrenkaat nopeuttavat käytännön torjuntatyötä rannikko ja saaristoalueilla.
– Itämeren herkät luontokohteet ovat korvaamattomia. Kiinnikejärjestelmät vahvistavat riskienhallintaamme ja kykyämme toimia nopeasti öljyonnettomuuden sattuessa, sanoo pelastuspäällikkö Teemu Veneskari Kymenlaakson pelastuslaitoksesta.
Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa siitä, että kiinnikkeet sijoitetaan luonnonsuojelualueilla siten, että ne suojaavat mahdollisimman tehokkaasti herkkiä kohteita ja lintujen pesimäalueita.
– Teemme nyt yhdessä tärkeitä tekoja sen puolesta, että saaristoluonto kärsisi öljyonnettomuudesta mahdollisimman vähän. On hienoa, että luontotieto on käytössä myös torjuntavalmiuden vahvistamisessa. Luonto on osa kokonaisturvallisuuttamme, sanoo luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksen Luontopalveluista.
