13.9.2022 kymmenen metrin moottorivene oli saapumassa Lappeenrantaan. Veneen kyydissä oli neljän hengen seurue. Aurinko ei ollut vielä laskenut ja sää oli syksyisen kuulas. Vene kulki edelleen liukunopeudella, koska nopeusrajoitusalue alkoi vasta muutaman sadan metrin päästä. Väyläosuudella oli kolme lähes peräkkäin olevaa viittaa, joista kaksi tuli jättää vasemmalle ja viimeinen oikealle. Jostain syystä veneen kippari jätti myös kolmannen viitan vasemmalle, ja vene törmäsi kovassa vauhdissa kiveen.
Kukaan ei loukkaantunut törmäyksessä, mutta vene kärsi vakavia vahinkoja. Törmäyksessä vaurioituivat muun muassa veneen potkurin ja peräsimen läpiviennit. Akselin tuenta painui pohjan läpi ja potkuri aiheutti vaurioita pohjalaminaatteihin. Vene alkoi vuotaa rajusti ja oli välittömässä vaarassa upota.
Haveriveneen kippari soitti hätäkeskukseen ja sataman edustalla harjoituksessa ollut Willimies sai hälytyksen. Willimies pääsi onnettomuusveneen luo parissa minuutissa ja miehistö aloitti välittömästi veden pumppaamisen veneestä. Pumppausteho riitti pitämään vakavasti vaurioituneen veneen pinnalla ja se hinattiin läheiselle nostoluiskalle odottamaan ylösnostoa. Vuodot olivat niin suuria, että vene olisi todennäköisesti uponnut nopeasti, jos paikalle ei olisi päästy heti, jos pelastusveneen varustukseen ei olisi kuulunut tehokkaita pumppuja tai jos sen miehistö ei olisi osannut toimia oikein.
Tapauksessa kiteytyvät neljä pääkohtaa: onnistuneet pelastustoimet, välittömän valmiuden suuri merkitys, yhteistoiminta eri yhdistysten välillä sekä harjoittelun tärkeys.
Palkittavan Willimiehen miehistön muodostivat Toni Kolhonen (aluksen päällikkö), Matias Turunen ja Ilkka Niemi Etelä-Saimaan yhdistyksestä sekä Hanna Venäläinen Kuopion Järvipelastajista.
Meripelastusseura on jo vuodesta 1992 lähtien palkinnut vuosittain ansioituneen vapaaehtoisen meripelastajan tai miehistön Vuoden meripelastaja -nimityksellä.
Espoossa kerrotaan avoimesti omista virheistä
Espoon Meripelastajien sitoutumisesta turvallisuuskulttuurin edistämiseen on erinomainen esimerkki jo perinteeksi muodostunut, vuosittain syksyllä pidettävä turvallisuusilta. Tilaisuudessa yhdistyksen päälliköt pitävät alustuksia ja kertovat kuluneella kaudella pelastusaluksille ja miehistöille sattuneista vahingoista ja läheltä piti -tilanteista, joissa he itse ovat toimineet päällikkönä. Alustusten jälkeen pohditaan yhdessä toimintatapoja, joilla vastaavat tapahtumat voidaan ehkäistä tulevaisuudessa, ja sovitaan niiden käyttöönotosta.
Espoon Meripelastajien kulttuuri, jossa pelastusveneiden päälliköt kertovat avoimesti omista virheistään kaikkien opiksi ja hyödyksi, on esimerkillinen tapa kehittää turvallisuuskulttuuria ja parantaa miehistöissä toimivien psykologista turvallisuutta. Samalla se parantaa turvallisuutta ja vuorovaikutusta myös muualla kuin aluksilla, millä on positiivinen vaikutus kaikkien yhdistyksessä toimivien vapaaehtoisten hyvinvointiin.
Suomen Meripelastusseura palkitsee vuosittain Vuoden turvallisuusteko -tunnustuksella henkilön tai yhteisön, joka on toiminnallaan merkittävästi edistänyt Meripelastusseuran vapaaehtoismiehistöjen turvallisuuden parantamista.