Finnmaster R6 & T6 (2020–)– Särmä taistelupari

Mitä uutta?

Muotoilullisesti teräväkulmainen R6/T6-pari tekee näkyvän eron pyöreämpilinjaisiin edeltäjiinsä. Design sitoo T6:n selvästi Finnmasterin kookkaampien daycruiserien eli T7:n ja T8:n kanssa samaan sarjaan.

T7:n kajuutan parivuoteesta ja penkistä muodostuva tilaratkaisu on kokoluokassaan ainutlaatuinen ja poikkeuksellisen toimiva, ja sama idea on pyritty skaalaamaan myös T6:een. 

T6:n oviaukon vieressä on penkki, joka helpottaa esimerkiksi kajuutassa pukeutumista, vaikka kajuutan korkeus ei täysikasvuiselle riitäkään selkä suorassa istumiseen. 

Koska istumiseen tarvitaan myös jalkatilaa, on styyrpuurin laidalle viistosti asemoidussa parivuoteessa tuttuun tapaan täytepala, joka on kuitenkin tavanomaista suurempi ja "saranoitu" näppärästi kangassaumalla. Myös pieni, mukitelineellinen yöpöytä sängyn vieressä on tässä kokoluokassa harvinaisuus.

Mallivuodelle 2012 lanseerattu 62 BR/DC oli kokoluokassaan ensimmäisiä malleja, joiden avotila oli kalustettu isommista veneistä tutulla U-sohvalla. Sittemmin U-sohvasta on tullut varsinkin daycruiserien keskuudessa vakioratkaisu, ja se löytyy myös R6/T6-parista. 

Apukuskin osasto on sen sijaan muuttunut, kun Finnmaster on monen muun tavoin vaihtanut apukuskin erillisistuimen taitettavan selkänojan avulla muunneltavaan sohvanpäätypaikkaan, jonka leveys riittää puolelletoista istujalle.

Perässä suuntaus on kulkenut perämoottoriveneissäkin erillisistä uimatasoista kohti yhtenäistä ja yhdessä tasossa olevaa peräkantta, ja sellainen on R6/T6:een onnistuttu toteuttamaan erittäin onnistuneesti. Metrin mittaiset uimatasot ovat kookkaat, tasaiset ja niiden välissä oleva on moottorikaivo on osittain katettu. Liikkuminen on helppoa ja lisävarusteena saatavan, kaiteenakin toimivan korkean vetokaaren ansiosta myös turvallista.

Kuvat

T6:n kajuutan tilaratkaisu on kilpailijoita monipuolisempi. Penkki helpottaa pukeutumista, vaikka kajuutan korkeus ei selkä tai niska suorassa istumiseen riitäkään. Penkin ja vuoteen välissä on pieni mukitelineellä varustettu pöytätaso.

Vuoteen täytepala tai -palat pyörivät yleensä irtonaisina jaloissa, mutta ei T6:ssa. Kangassaumalla saranoitu patja on helppo kääntää paikalleen tai sivuun.

Keulakannen ja perän muodoissa on uutta kulmikkuutta, joka on tuttua muista uuden sukupolven Finnmastereista. Tuulilasin kulmat on kuitenkin pyöristetty lempeän voimakkaasti.

Apukuskin paikka on vaihtunut erillisistuimesta heittoselkänojalla varustetuksi sohvan päätypaikaksi. Leveys riittää aikuisen lisäksi lapselle.

Tilavilla uimatasoilla on hyvä liikkua ja toimia, myös laidalta toiselle. Korkea vetokaari on vakiovaruste, ja se toimii myös mainiona kaiteena.

Miten kulkee?

Molemmat koeajoveneet oli varustettu tehokkaimmalla moottorivaihtoehdolla eli 200-hevosvoimaisella Yamahalla. Myös 150-hevosvoimainen riittää varmasti hyvin, ja on siten ihan varteen otettava vaihtoehto.

Koko 6-sarjan perustana oleva 18-runko on perusmukava ja R6/T6-parin ajotuntuma on Finnmastereille tyypillinen. Se tarkoittaa liukunopeuksien ajodynamiikan syntyvän ennen kaikkea tarkasta ohjauksesta, tukevasti rungon takakolmannekselle asettuvasta kulkuasennosta ja perinteiseen tyyliin lähinnä keulan asentoon vaikuttavasta trimmattavuudesta.

Aallokkoajossa keulan ylös-alas liikkeet muodostuvat melko suuriksi, mutta eteneminen on varsin mukiin menevän pehmeää, varsinkin jos osaa hyödyntää terävää reagoivuutta ohjausliikkeisiin ja pidettyä veneen kölillään. Matalalinjaisissa R6:ssa ja T6:ssa se on helpompaa kuin korkeamman painopisteen omaavassa P6:ssa. 

Sivuaallokossa tyypillisen tuuleen nojaamisen saa eliminoitua lisävarusteisilla trimmitasoilla, mikä osaltaan vähentää rattityöskentelyn tarvetta. Se on plussaa, sillä etenkin ylätrimmillä koeajoveneiden ohjaus muuttui turhan raskaaksi.

Suorituskykymittaukset ajettiin T6:lla, eikä R6:n arvojen siitä huomattu oleellisesti poikkeavan. 200-hevosvoimainen kone nostaa huippunopeuden 45 solmuun, mikä alkaa olla rungon ominaisuuksien ylärajoilla. Suunnilleen suoraa linjaa kiitäessä tuntumaa voi vielä pitää sporttisena mutta suunnanmuutoksissa orastaa jo levottomuus.

150-hevosvoimaisella huiput asettunee noin 40 solmuun, missä runko suorittaa kaikissa ajokokeissa varmaotteisesti. Käytännön suorituskyvyssä ero 150- ja 200-hevosvoimaisten moottorivaihtoehtojen välillä jäänee lopulta pieneksi.

Taloudellinen liukunopeusalue on laaja, ulottuen 16 solmusta noin 35 solmuun, jolloin kulutus on litran meripeninkulmalla tai vähän alle. Parhaimmillaan meripeninkulman pääsee 0,8 litralla, kun nopeuden pitää 25 solmussa. Finnmasterissa taloudellisin liukunopeus on siis muutaman solmun korkeammalla kuin yleensä.

Epätaloudellisimmat nopeusalueet ovat 7–11 solmun väliin osuva liukukynnys ja 40 solmun ylitys. "Räkäplaanissa" isoa peräaaltoa raahatessa bensaa kuluu liki 1,5 litraa meripeninkulmalla, huippunopeudella vähän enemmänkin. Melutaso ei anna aihetta isoihin otsikoihin, sen enempää hyvässä kuin pahassa.

Voimakkaasti muotoiltu kuskin penkki ottaa kipparin keskimääräistä napakampaan syleilyyn. Ratti, jalkatuki, kaasukahva ja kyynärnoja ovat varmasti useimmille sopivilla paikoilla. Tuulilasi suojaa naaman hyvin ajoviimalta, mutta oikealle korvalliselle tuulee joko tuulilasin kulman voimakkaan pyöristyksen tai matalan sivulasin takia selvästi enemmän.

Kuvat

200-hevosvoimainen Yamaha nostaa huippunopeuden 45 solmuun mutta 150-heppainen vaihtoehtokin taannee täysin riittävät noin 40 solmun huiput. Taloudellisin liukunopeus on muutaman solmun tavanomaista ylempänä, 25 solmussa.

Moottoritrimmin käyttö säätää perinteiseen tapaan keulan korkeutta. Perän pysyy pääsääntöisesti tukevasti vedessä, mutta keulan liikkeistä tulee aallokkoajossa herkästi melko laajoja. Mukavuustaso on silti hyvä, sillä keula halkoo aaltoja tehokkaasti.

Voimakkaasti muotoiltu penkki ottaa kuskin tiukkaa syleilyyn. Ajo-asento on kunnossa ja hallintalaitteiden sijoittelu kohdillaan. Kokonaan tumma kojelauta ei peilaa ikkunoihin ja parantaa siten näkyvyyttä.

T6 (ja R6:n) runko on perusmukava, ja tarkkaan ohjaukseen yhdistettynä ajotuntuma on miellyttävä. Tehokkain 200-hevosvoimainen moottorivaihtoehto nostaa huippunopeuden ja kaarrosominaisuudet rungon äärirajojen tuntumaan.

9-tuumainen karttaplotteri on vakiovaruste, mutta Finnmaster ei silti ole luopunut Yamahan monitoimimittareista. Trimmitasojen kytkimet ovat hyvällä paikalla kaasukäden ulottuvilla. Tuulilasinpyyhkimien kytkimet ovat puolestaan piilossa ratin kehän alle jäävässä nappularivissä. Keulakannelle johtavat portaat ovat varsin kompaktit.

Roiskeet ohjautuvat hyvin sivuille ja tuulilasi pysyy kuivana vaikka aaltoon tössäyttää vähän epäsopivassa kulmassa. Tuulilasin suojaa hyvin suoraan edestä tulevalta viimalta mutta oikealle korvalliselle tuulee.

Mahtuuko mukaan?

Sisätilamitoiltaan Finnmasterin "kuutospari" ei erotu, vaan lukuarvot ovat varsin tyypillisiä. Viihtyvyyteen ja toiminnallisuuteen on kuitenkin panostettu ja siinä on pääsääntöisesti myös onnistuttu.

Päiväristeilijöissä monen mielestä tärkein tila on oleskelutilana ja matkustamona toimiva avotila, ja se toimii Finnmastereissa mainiosti. 

U-sohva on tilava ja ennen kaikkea myös mukava. Esimerkiksi kulmapaikkojen istumamukavuutta parantaa kahdella kulmalla toteutettu pyöristys. Selkänojat on muutenkin hyvin kohdallaan. 

Pöytä ja sohvan laajennus aurinkotasoksi kuuluvat vakiovarusteisiin. Aurinkotaso syntyy näppärästi irrottamalla itsekantavat sivuselkänojat ja asettamalla ne paikalleen sohvan rungossa olevien kiinnipitokaiteiden päälle.

Apukuskin paikka ei sen sijaan kerää varauksettomia kehuja, sillä istumamukavuus on melko vaatimaton ja taittuvan selkänojan tukikaaret osuvasti tiellä.

R-mallin keula on alustettu yhtenäisen U-sohvan sijaan suorilla laitasohvilla, mikä tuntuu toimivalta ratkaisulta. Pehmustesarjaan kuuluu kattava selkänojapehmuste, joka mahdollistaa mukavan loikoilunjalat sohvalle nostettuna sekä rauhallisessa ajossa että veneen ollessa paikallaan.

T6:n keulakajuutassa on pientä ristiriitaisuutta. Isommissa T-malleissa suuret runko- ja kattoikkunat ovat olleet suuressa roolissa, mutta T6:ssa ei yllättäen ole kumpiakaan. Ainoa luonnonvalon ja tuuletuksen lähde on pleksilasista tehty ovi, ellei lisävarustelistalta ruksi kallista kansiluukkua. Sekä ovi että kansiluukku läpäisevät hyvin valoa, mutta sekään ei ole aina toivottua. Pimennysverhoja kummassakaan ei ole.

Muulta osin kajuutta on passeli esitys. Yleisilme on siisti joskin melko pelkistetty, ja tilaa on vähintäänkin sen verran mitä tämän kokoluokan daycruiserilta sopii odottaakin. Pukeutumispenkki on mainio lisä, samoin vuoteen näppärästi saranoitu täytepala, jonka alta paljastuu paitsi istumiseen tarvittavaa jalkatilaa myös paikka kemialliselle wc:lle. 

Valaistus on hoidettu kahdella spottivaloparilla, jotka ovat kajuutan vastakkaisissa päissä, joten esimerkiksi lukeminen sujuu vuoteella kumminpäin tahansa maaten. Säilytystilaa on lattian ja yöpöydän lisäksi lähinnä hyllyillä.

Ulkosäilytystilat ovat riittoisat, sillä uimatasolla on tilavat ankkurilaatikot, keulassa köysiboksi ja U-sohvan alla runsaasti tilaa muille tavaroille. R6:ssä säilytystilaa on vielä keulasohvien ja pulpettien sisällä olevien tilojen verran enemmän. Pientavaroille löytyy sekä ohjaamosta että apukuskin paikan yhteydestä lokeroita.

Kuvat

R6:n keulassa ja pulpettien alla on reilusti lisää säilytystiloja. Köysiboksi on luukun alla, mutta myös takareunasta avoin.

R6:n keulan istumamukavuus on selkänojien ansiosta hyvä. Sohvien väliin saa lisävarusteena täytepatjan.

U-sohvan syövereissä on tuttuun tapaa runsaat säilytystilat. Styyrpuurin puolella on virtapistoke ja paikka kannettavalle kylmälaukulle. Luukut aukeavat reilusti patjojenkin kanssa, ja niissä on tukevat kaasujouset.

U-sohva on mukava ja tilaa riittää kilpailukykyisesti, mutta apukuskin paikka ei sulaudu ilman isoja irtotyynyjä kovinkaan luontevaksi saati mukavaksi osaksi sohvaa.

Vastinetta rahalle?

Finnmasterien vakiovarustukseen on sisällytetty esimerkiksi karttaplotteri, perän aurinkotaso, turkkipinnoite ja ajokuomu.  Moni halunneen lisävarusteista mukaan ainakin trimmitasot ja kylmäsäilytystilan, ja jälkimmäisen myötä tulee myös kaksiakkujärjestelmä. 

Jääkaapiksi on tarjolla kiinteästi asennettu 30-litrainen vetolaatikkomalli tai kannettava 18-litrainen kylmälaukku, jolle on U-sohvan uumenissa oma paikka ja virtapistoke. Halutessa molemmatkin mahtuvat mukaan. Pääosa lisävarusteista on koottu kahteen Edition-pakettiin.

Laatuvaikutelmaltaan R6 ja T6 ovat hyviä, ja Finnmasterin pyrkimys keskitasoa tyylikkäämpään kokonaisuuteen on nähtävissä ja aistittavissa. Suositushinnat ovat hyvin linjassa vakiovarustukseen ja tärkeimpiin kotimaisiin kilpailijoihin. 

Oheiset infotaulukot on koottu T6:n tietojen pohjalta. R6 on noin 2 000 euroa edullisempi. Keularatkaisun ohella toinen huomionarvoinen ero mallien välillä on turkkimateriaali, joka on T6:ssa tiikkiä ja R6:ssa synteettistä LineDeck-kansimattoa.

Kuvat

Avokeulainen R6 on noin 1 500 euroa T6:sta halvempi. Pääkilpailijoista AMT:llä ja Yamarinilla BR- ja DC-mallien hintaero on selvästi suurempi, 4 000 euron luokkaa.

R6:ssa on tiikkiturkin sijaan vakiona harmaa LineDeck-kansipinnoite. Se on liimattu kiinni ja tuntuu jalan alla pehmeältä ja pitävältä.

T6:n vakiovarustus on hyvä ja hinta hyvinkin kilpailukykyinen, mutta lisävarusteita ei ole saatavilla kovinkaan kattavasti.

T6:ssa on vakiona aito tiikkiturkki. Kansiluukku on kallis mutta mallia perus, jota on varottava keulakannella kulkiessa.

Alumiinisten silmäluomien alla tuikkii ledivalot.

• Teksti ja kuvat: Jan Sjölund
• Video: Finnmaster