Millaista roskaa päätyy katukaivoihin? – Pidä Saaristo Siistinä ry selvittää!
Kaikkien vesilläliikkujien ympäristöjärjestö Pidä Saaristo Siistinä ry kartoittaa tänä kesänä kaupunkien katukaivoista löytyviä roskia Helsingissä, Lahdessa ja Turussa. Kunkin kaupungin muutamassa katukaivossa on ollut kahden kuukauden ajan suodattimet, jotka tyhjennetään juhannuksen jälkeisellä viikolla.
Watec Consulting Oy:n kehittämät suodattimet on asennettu katukaivoihin, jotka sijaitsevat kaupunkien keskeisillä paikoilla, kuten torilla, satamassa tai Turussa jokirannassa. Tarkempia sijainteja ei vielä paljasteta, jotta tutkimustulokset eivät vääristy.
Hulevesikaivoihin joutuvan makroroskan (roska on halkaisijaltaan yhtä suuri tai suurempi kuin 2,5 cm) laatua ja määrää ei tiettävästi ole aiemmin tutkittu Suomessa. Hulevesijärjestelmien on kuitenkin arvioitu olevan yksi yleisimmistä roskan reiteistä vesistöön kaupunkialueilla. Katukaivoihin päätyvät hulevedet johdetaan useimmiten puhdistamatta suoraan lähimpään vesistöön.
– Katukaivoihin joutuvasta roskasta on paljon arvioita, mutta vähän konkreettisia tutkimustuloksia. Siksi halusimme selvittää, kuinka paljon ja millaista roskaa niihin päätyy. Tyhjensimme suodattimet ensimmäisen kerran kuukauden jälkeen, ja silloin niistä löytyi eniten maailman yleisintä roskaa, tupakantumppia. Tämä seuranta antaa viitteitä siitä, että makroroskaa joutuu kaivoihin ja vesistöihin erityisesti suosituilla ajanviettopaikoilla. Asiaa on tärkeä tutkia, jotta tietoisuus lisääntyisi ja voitaisiin keksiä ratkaisuja roskaantumisongelman ehkäisemiseksi, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n meriasiantuntija Jutta Vuolamo.
Keskeistä roskaantumisen ehkäisyssä on käyttäytymisen muutos
Suuri osa kaupunkialueen makroroskasta tulee suoraan yksittäiseltä kuluttajalta. Kaikkein helpoin, tärkein ja tehokkain keino on, että jokainen huolehtii, että omat roskat päätyvät roskikseen.
– Suodattimet ovat yksi keino, joilla voidaan estää roskan pääsy katukaivoista vesistöihin, mutta se ei välttämättä toimi kaikkialla. Kaupunkeihin on voinut vuosien aikana kerrostua eri ikäisiä infrastruktuurisia ratkaisuja hulevesiin liittyen, Vuolamo kertoo.
Hulevesisuodatintutkimus on osa Pidä Saaristo Siistinä ry:n Mahanpuruja muovista -viestintäkampanjaa, jossa kaupunkien katukaivoja tarroitetaan näyttävillä kala-aiheisilla tarroilla. Tänä kesänä kampanjassa on mukana 16 kaupunkia: Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kotka, Joensuu, Jyväskylä, Lahti, Oulu, Pori, Rauma, Salo, Savonlinna, Tampere, Turku, Vantaa ja Vihti.
Mahanpuruja muovista -kampanjan tarkoituksena on lisätä tietoisuutta roskien reiteistä vesistöihin ja korostaa kuluttajan omaa vaikutusta ongelman kitkemiseen.
Ympäristöministeriö on rahoittanut Mahanpuruja muovista -kampanjaa 74 564 eurolla Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
