Poliisi valvoo kesän vesiliikennettä – Huomiota kiinnitetään etenkin vesiliikenteen sääntöjen ja hyvän merimiestavan noudattamiseen
Itä-Suomen poliisilaitos tiedottaa kesän vesiliikenteen valvonnasta ja muistuttaa kaikkia vesilläliikkujia noudattamaan sääntöjä ja olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.
Erityisesti poliisi kiinnittää kesän vesiliikennevalvonnassa huomiota pelastusliivien käyttöön, veneiden kuntoon, kuormitukseen ja varusteisiin sekä kuljettajan kuntoon. Aiemmissa valvonnoissa pelastusliivit ovat olleet lähes aina mukana veneissä ja noin puolella henkilöistä pelastusliivit ovat olleet päällä.
Vesialueille asetetut erityiset nopeusrajoitukset tulevat olemaan myös tarkkailussa. Näiden lisäksi poliisi valvoo kalastusta, metsästystä, ympäristön ja luonnon suojelua koskevia määräysten noudattamista sekä etsii muun muassa varastettuja veneitä ja moottoreita. Veneet ja moottorit on syytä turvamerkitä ja valokuvata sekä säilyttää yksilöintitiedot varkauden varalta.
Poliisilla on käytössä myös vesijettejä, joilla voidaan tarkastaa laivaväylien ulkopuolella rantavesien läheisyydessä ajavat veneilijät. Vesijettiä on helppo siirtää paikasta toiseen, joten sitä voidaan käyttää myös pienemmillä vesialueilla, jonne isoa venettä ei ole pystytty viemään.
Hukkumistapaukset lisääntyvät kesäisin
Suomessa hukkui tapaturmaisesti kaikkiaan 157 ihmistä vuonna 2021. Etelä-Savossa hukkuneita oli 17, Pohjois-Savossa 10 ja Pohjois-Karjalassa 13. Suurin osa hukkumista tapahtui pudotessa jäihin tai vesiliikenteessä. Hukkumisia oli eniten kesä-, heinä- ja elokuun aikana. Kesäaikana tyypillinen hukkuminen tapahtui veneen kaatuessa tai veneessä olijoiden horjahtaessa laidan yli veteen. Pelastusliivejä ei hukkuneilla ollut käytössä. Moni heistä olisi voinut pelastua, jos pelastusliivit olisivat olleet käytössä.
Vesillä liikkujaa koskevat yleiset velvollisuudet. Jokaisen vesillä vesikulkuneuvolla liikkuvan on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Vesillä liikkuja ei saa ilman pakottavaa syytä vaikeuttaa tai häiritä muiden liikkumista vesillä tai aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa muille, luonnolle tai muulle ympäristölle, kalastukselle, yleiselle luonnon virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle.
Alkoholi on suurin yksittäinen tekijä kuolemaan johtaneiden moottoriveneonnettomuuksien taustalla. Viime vuonna Itä-Suomessa jäi ruorijuopumuksesta kiinni 28 veneilijää. Pohjois-Savossa ruorijuopumuksesta jäi kiinni 11 henkilöä, Etelä-Savossa 13 ja Pohjois-Karjalassa neljä.
Poliisi muistuttaa, että vesiliikennejuopumuksen promilleraja on 1,0. Vesiliikennelaki ohjaa moottoriveneellä ajamista. Moottoriveneen käyttö edellyttää kykyä ja taitoa sekä rekisteröidyn moottoriveneen käytössä 15 vuoden ikää kuljettaa venettä.
Muista väistämissäännöt ja nopeusrajoitukset vesillä liikkuessa
Viime kesänä Itä-Suomen poliisille ilmoitettiin, että kaikki veneilijät eivät noudata vesialueille asetettuja erityisiä nopeusrajoituksia. Suurin sallittu nopeus voi olla osoitettu vesiliikennemerkein. Nopeusrajoitukset löytyvät kapeikkojen, satama-alueiden ja muiden, yleensä rauhallisempaa ajotapaa vaativien väyläosuuksien varsilta.
Nopeusrajoitusalueet on yleensä määritelty satamajärjestyksien liitteenä olevissa kartoissa, joihin on syytä tutustua veneiltäessä eri paikkakuntien satama-aluilla. Nopeusrajoitus koskee myös kaikkia kaupungin uimarantoja. Yleinen tapa on asentaa rajoitusmerkki maihin. Yleisenä sääntönä ja hyvänä veneilytapana voidaan pitää sitä, että nopeus tulee pudottaa osoitettuun nopeusrajoitukseen hyvissä ajoin ennen merkkiä.
Tärkeää on huomioida, että nopeusmerkinnät kerrotaan vesillä liikkujille kilometreinä tunnissa, vaikka vesillä muutoin yleisesti käytettään nopeusyksikkönä solmua. Yksi solmu on 1,852 kilometriä tunnissa. Kulkuneuvon nopeus on säädettävä niin, ettei siitä aiheudu vahinkoa, haittaa tai vaaraa. Aallokon aiheuttamiskieltoa ja erityistä varovaisuutta on noudatettava sivuuttaessa kapeita väyliä, laitureita ja poijuihin kiinnitettyjä aluksia.
– Kunnioittamalla väistämissääntöjä ja nopeusrajoituksia vaikutamme toinen toistemme viihtyvyyteen, emmekä aiheuta peräaalloilla vahinkoa rannan asukkaille tai muille veneille. Kun toimimme samoin kuin toivoisimme muiden vesilläliikkujien toimivan, pystymme myös itse nauttimaan veneilystä parhaalla ja antoisalla tavalla, kertoo ylikomisario Petri Pahkin Itä-Suomen poliisilaitokselta.
Pahkin muistuttaa myös mökkirauhasta sekä siisteydestä vesillä ja saarissa liikuttaessa.
– Meillä on Itä-Suomessa kaunis vesistö ja saaristo eli sitä kannattaa kaikkien vaalia ja muistaa viedä mukana roskat sekä muut luontoon kuulumattomat materiaalit. Itä-Suomessa on myös paljon kesäasuntoja vesistöjen rannoilla ja on syytä muistaa, että kesäasunnot nauttivat myös kotirauhan suojasta. Jokaisen vesillä liikkujan pitää kunnioittaa mökkiläisten kotirauhaa eli ei mennä esimerkiksi kalastamaan liian lähelle kesäasuntojen rantoja sekä vältetään turhaa ja häiritsevää liikennöintiä mökkirantojen läheisyydessä, Pahkin jatkaa.
Tarkista vene ja varusteet ennen vesille lähtöä
Ennen kuin lähdet veneilemään, tarkista veneen kunto ja veneen varusteet. Pakollisia varusteita moottoriveneissä sekä yli viiden metrin pituisissa purjeella varustetuissa vesikulkuneuvoissa ovat:
• Kaikille veneessä olijoille hyväksytyt ja sopivat pelastusliivit, airot tai mela tai ankkuri köysineen.
• Tyhjennysvälineet, esimerkiksi pumppu, äyskäri tai ämpäri.
• Sammutin yli 25 kilowatin eli 34 hevosvoiman moottoriveneissä ja veneissä, joissa on liekillä toimiva poltin sekä sisäkoneellisissa veneissä. Sammutin tulee tarkistuttaa vuosittain.
Huomioi myös se, että kaikki vähintään 5,5 metriä pitkät purje- tai moottoriveneet on rekisteröitävä. Myös moottoriteholtaan vähintään 15 kilowatin eli yli 20 hevosvoiman veneet on merkittävä venerekisteriin.
Vesikulkuneuvossa on oltava myös meriteiden sääntöjen mukaiset merkinantolaitteet. Kaikissa alle 12 metrisissä vesikulkuneuvoissa pitää olla laite, jolla voidaan antaa voimakas äänimerkki. Yli 12–20-metrissä veneissä on oltava sumutorvi.
