Suomen saaristo- ja vesistöalueet ovat vertaansa vailla - ainutlaatuinen saaristomme on maamme ehdoton vahvuus. 15 % maamme pinta-alasta on saaristoa, ja saaristoa on niin meri- kuin järvialueilla. Noin 330 000 ihmistä asuu saaristoalueilla, ja monipaikkaisen elämäntavan myötä lähes puolella suomalaisista on jonkinlainen suhde vesistöihin. Saaristoisuus ja vesistöisyys vaikuttavat maamme yhdyskuntarakenteeseen tehden siitä pirstaleisen, mutta samalla alueista myös erilaisia omine luonteenpiirteineen. Järvien saaristojen erityispiirteet ovat toisenlaisia kuin meren saariston, silti rikkonaisuus ja pitkät välimatkat ovat tunnusomaisia kaikille saaristoille.
Saaristolaki vastaamaan tämän päivän toimintaympäristöä
Saaristoasiain neuvottelukunnan (SANK) keskeinen tavoite seuraavalle hallituskaudelle on vuonna 1981 annetun saaristolain päivittäminen vastaamaan tämän päivän toimintaympäristöä, tavoitteita ja toimia. Päivittämistarpeet koskevat niin lain rakennetta kuin sen sisältöäkin. Neuvottelukunta muistuttaa, että saariston saavutettavuus tulee turvata niin liikenneyhteyksien kuin tietoliikenne- ja puhelinyhteyksien osalta. SANK nostaa esiin saaristoliikenteen, erityisesti yhteysalusliikenteen, kaluston uudistamistarpeen.
Saaristolisää SANK pitää tärkeänä lisänä ja tukena saaristoalueiden peruspalvelujen järjestämiseksi ja ylläpitämiseksi. Palveluiden yhdistämisen ja räätälöimisen lisäksi liikkuvilla palveluilla on mahdollista täydentää normaaleja palvelumuotoja. SANK korostaa linjavedossan myös hyvinvointialueiden palveluiden saavutettavuudesta huolehtimista saaristoalueilla.
Työvoiman saatavuushaasteet
Monipuolinen elinkeinorakenne mahdollistaa toimeentulon saaristossa. Matkailutoimialan merkitys saaristossa kasvaa vuosi vuodelta. Toimialalle on ominaista työvoimatarpeen voimakas kausittainen vaihtelu, mikä näkyy myös saaristoalueilla työvoiman saatavuushaasteena. SANK pitää tärkeänä, että toimia työvoiman sisäisen liikkuvuuden ja kausityövoiman saatavuuden parantamiseksi tuetaan.
Monipaikkainen elämäntapa vahvistaa saariston elinvoimaa. Kausiasukkaiden myötä saaristossa ei ole koskaan ollut niin paljon ihmisiä, kuin saaristossa on nyt. SANK näkee, että etätyö ja paikkariippumaton työnteko tulee huomioida paremmin lainsäädännössä. SANK myös esittää monikuntalaisuuskokeilun mallintamista ja testaamista.
Huoltovarmuuden huomioimista
Luonto ja kulttuuri tekevät saaristoalueista erityisiä paikkoja, jotka tarjoavat hyvinvointia koko yhteiskuntaan. SANK näkee, että kestävyystarkastelu tulee vakiinnuttaa osaksi kaikkea saariston kehittämistoimintaa.
Muuttuneen maailmanpoliittisen tilanteen myötä myös saariston asema on tullut entistä tärkeämmäksi turvallisuuden näkökulmasta. SANK korostaa saaristoalueiden ympärivuotisen asutuksen turvaamista sekä saariston erityispiirteiden huomioimista huoltovarmuuden osalta.
