Tunnetuin alkuperäisistä Swan 51:stä meillä on epäilemättä s/y Belmont, joka ennen charter- ja televisiouraansa palveli Hjallis Harkimon purtena BOC Challenge -kisassa 1986-87. Vene oli tehtävään luonteva valinta, sillä se oli jo antanut vahvoja näyttöjä juuri kilpailukäytössä.
Kesäkuussa vesille laskettu uuden sukupolven Swan 51 on suunniteltu edelleen suorituskykyiseksi, vaikka siinä on painotettu enemmän mukavaa ja ylellistä risteilyä ja matkapurjehdusta.
Nautorin mukaan molemmat tavoitteet yhdistyvät sujuvasti juuri noin 50 jalan eli 15 metrin kokoluokassa. Tehokaskin vene pysyy vielä verrattain helposti käsiteltävänä omistajien voimin ja ilman ammattilaisia, mutta sisälle mahtuvat jo ensiluokkaiset majoitustilat perheelle tai 2-3 pariskunnalle.
Kuinka pursien muotoilu on edistynyt reilussa neljässä vuosikymmenessä, hahmottuu hyvin jo veneiden päämittoja vilkaisemalla. Runkopituus on molemmissa muutaman senttimetrin tarkkuudella sama. Suurin leveys on jopa hieman kaventunut, mutta nyt se pysyy samana aivan perään saakka ja paino on keventynyt kahdella tonnilla. Laakea pohja tuo huimasti lisää kantavuutta erityisesti perään, joten avotuulilla plaaniin noustessa ja pitkissä surffeissa nopeutta saavutetaan aivan eri tasolle kuin vanhoina aikoina.
Rungon muoto antaa myös reilusti väljyyttä kansille ja etenkin avotilaan. Uudessa Swanissa sitä lisää avotilan reunusten linjaus jouhevasti kohti laitoja. Köydet on vedetty ohjaamoon pedestaalien luokse ja Nautor arvioi kahdesta L-penkistä ja niiden väliin sijoittuvista, aurinkotasoiksi laskettavista pöydistä muodostuvan matkustamon olevan mitoiltaan vertailukelpoisen moniin 60-jalkaisiin nähden.
Keulassa integroitu puomi kantaa ankkurin ja antaa avotuulipurjeille halssipisteet. Kannen alla purjelokero on mitoitettu niin, että modernit, rullautuvat code- ja genaakkeripurjeet saadaan säilöön ja esille kätevästi.
Uudessa Swan 51:ssä on kaksoisperäsimet, jotka takaavat pidon myös suurilla kallistuskulmilla. Veistämön mukaan rungon nopeuspotentiaali on suurimmillaan ajettaessa noin 20-asteen kallistuksessa, mikä on jo reilusti urheilullisen puolella. Molempien peräsinten akselit on osastoitu niin, että niiden mahdolliset rikkoutumiset eivät tuota vuotoja itse runkoon. Perässä on kaksiosaisen, alaslaskettavan uimatason kätkemä suuri talli apujollalle.
Vakioköli on 2,45 metriä syvä ja varustettu lyijybulbilla. Matalampi cruising-köli on 2,05 metriä ja performance-versio 3,2 metriä. Masto sijaitsee nykytyyliin melko kaukana keulasta, millä kasvatetaan keulakolmiota suurelle fokalle. Maston korkeus on vakiona hieman vaille 21 metriä. Se, samoin kuin ilmoitettu purjeala 147 m², on veneen kokoon nähden tyydyttävän paljon, joskaan ei hätkäyttävästi. Saatavana on myös hiilikuituinen masto, joka on 1,5 metriä vakiota korkeampi. Purjeiden kokoja sille ei ilmoiteta, mutta väistämättä silloin puhutaan jo kilpapursia lähestyvistä purjealoista. Peräharus vaihtuu samalla kahteen barduunaan, kun isopurjeesta tulee leveähuippuinen.
Sisustuksen on suunnitellut Nautorin jo pitkään käyttämä Misa Poggi. Yksityiskohtia ja väri- sekä materiaalivalintoja on runsas valikoima tarjolla asiakkaan makua miellyttämään.
Keulassa on omistajien sviitti omalla kylpyhuoneella ja etätyöpisteellä varustettuna. Perän kahta kajuuttaa voi valita parivuoteen, kahden erillispedin tai yhden pedin ja varasto/verstaan yhdistelminä. Molempia kajuuttoja palvelee portaikon styyrpuurin puolelle sijoittuva päätoiletti.
Vastalaidalla on suuri ja asuntotasoisesti varustettu pentteri, merenkäynnissä hyväksi ja toimivaksi koettuun L-muotoon sommiteltuna. Kulku salongin läpi pysyy koko ajan avoimena, kun suuri C-muotoinen sohvaryhmä ja siihen liittyvä ruokailupöytä on keskilinjan paapuurin puolella ja vastalaita on varattu sohvasta tai kahdesta nojatuolista ja niiden välisestä pöydästä koostuvalle oleskeluryhmälle. Navigointipisteeksi jää tuolien väliin tai sohvan päätyyn sijoittuva pöytä.
