Sargo 31 Explorer Aft Door (2019–)Matkamaisempi

Sargo on uudistanut suosittua 31:stä. Merkittävin uudistus on vaihtoehtoinen Aft Door -tilaratkaisu, joka muuttaa venettä enemmän kuin ennakkoon osaisi odottaa.

Täytyy heti alkuun tunnustaa, että kymmenisen vuotta sitten esitelty Minor 31 oli aikanaan yksi suosikkiveneistäni. Se on sen verran jykevä, tukeva, turvallinen, laadukkaan oloinen, tilava, mukava ja merikelpoinen ettei ihan heti paremmasta väliä.

Mallivuodelle 2015 Minorista tuli Sargo ja samalla 31 uudistui. Hyvä tuli monin tavoin vielä paremmaksi. Sargolla on taito jalostaa mallejaan pienillä viilauksilla ja sitä hyödynnetään jälleen.

Runkoon on tehty vain pieniä muutoksia, lähinnä nousulistojen muotoiluun ja mitoitukseen. Niiden tarkoituksena on entisestään pehmentää kulkua aallokossa. Ilman uuden ja vanhan mallin perättäistä vertailevaa koeajoa on mahdotonta sanoa onko tavoitteessa onnistuttu.

Jo alkuperäinen 31 oli melkoinen aallokon alleen tasoittava taikamatto, etenkin suoraa linjaa myötä- tai vasta-aallokkoon ajettaessa. Uusi 31 tuntuu vähintään yhtä hyvältä. Toisaalta jäljellä on myös taipumus nousevien aaltojen tärskähtelyyn palteita vasten, kun suunta on sivuvastaiseen tai kaarros suuntautuu vasta-aaltoon.

Muutoin ajettavuus on mallikelpoista. Vene reagoi kerkeästi sekä ohjausliikkeisiin että trimmaamiseen ja pitää hyvin suuntansa. Sargo 31 on loistava kumppani matka- ja yhteysajoon.

Yksi mukavuustekijä on hiljaisuus. Dieselsisäperämoottorin käynnistymisen ja käynnin toki huomaa, mutta 20–30 solmun matkanopeuksilla meno on herraskaisen hiljaista äänenpaineen jäädessä 74–75 desibelin tasolle. Se tosin edellyttää reilun 3 000 euron investointia lisävarustelistalta löytyvään rungon uretaanivaahdotukseen.

Koeajoyksilön moottorina on 370-hevosvoimainen versio Volvo Pentan D6:sta, eikä melutaso oleellisesti muutu vaikka valinta kohdistuisi 330- tai 400-hevosvoimaiseen versioon. Kokeillulla konevaihtoehdolla huippunopeus nousi 34 solmuun ja taloudellisimmaksi liukunopeusalueeksi muodostui 24–29 solmun alue, jolloin kulutus asettui 1,9 litraan meripeninkulmalla. Paikka vaihtuu siis kohtuullisen ripeästi ja taloudellisesti.

Ulko- ja sisätiloiltaan uudistettu 31 on vakioasussaan tyystin ennallaan. Ulkotilojen erinomaisuus on kauttaaltaan portaattomat kulkukannet ja tilava taka-avotila.

Uusi tilaratkaisuvaihtoehto on piilotettu lisävarustelistalle. Varustekoodi DE31:n nimike on "Takaovi & XL pentteri". Lähes 14 000 euron hintainen ruksi listaan laittaakin sitten käytännössä koko ohjaushytin ja taka-avotilan tilaratkaisun uusiksi ja muuttaa veneen luonnetta yllättävän paljon.

 

Vanhalla paikallaan pysyy vain ohjaamo, mutta sekin vaihtuu vain yhden eli kipparin istuttavaksi. Pentteri muuttaa ohjaushytin paapuurin puolen etunurkasta ohjaamon taakse styyrpuurin laidalle pitkittäin. Samalla sen koko ja käytettävyys paranee oleellisesti.

Takaovi parantaa huomattavasti sekä kulkuyhteyksiä että oleskelumahdollisuuksia. Takaoven vieressä oleva takaikkunakin on avattava, joten avotilan ja sisäsalongin välillä on seurusteluyhteys. Myös evästarjoilu pentteristä avotilan pöytäryhmään soljuu oleellisesti entistä helpommin.

Myös avotilan oleskelumahdollisuudet ovat parantuneet, sillä uimatasolle johtava portti on siirtynyt keskeltä styyrpuurin laitaan. Sen ansiosta tilaa riittää suurelle L-sohvalle ja pöydälle. Kunnon pehmusteet parantaisivat ulkosohvien istumamukavuutta.

Ohjaushytin paapuurin laidan valtaa uudessa versiossa pitkittäin asemoitu L-sohva. Sen etupäädyssä on nippa nappa kahden istuttava kartturin penkki, jonka selkänojan voi kääntää eteen, jolloin penkki liittyy kiinteäksi osaksi sohvaa täydentäen sen U-kirjaimen muotoon. Hyvä kokonaisuus sekä matkustamista että etenkin oleskelua ajatellen.

Ohjaushytin alla olevaan keskiveneen makuukajuuttaan kuljetaan takaoviversiossa L-sohvan takapäädystä. Sohvan istuinosa nousee ylös paljastaen kajuuttaan johtavan portaikon. Se on melko jyrkkä, mutta kuitenkin suhteellisen tilava. Ohjaushytin ulkoseinässä oleva iso ikkuna antaa kajuuttaan selvästi aiempaa enemmän luonnonvaloa.

Itse kajuutta ja etenkin vuode yllättää tilavuudellaan. Parivuode on asuintalokokoa eli mitoiltaan 200 x 160 cm, eikä kattokaan tunnu olevan vuoteella maatessa liian matalalla.

Keulakajuuttaan laskeudutaan vanhaan tapaan ohjaamon vieressä olevasta oviaukosta. Alas johtavat portaat ovat jyrkät ja portaiden alapäässä oleva eteistila pieni. Vessan ja keulan makuukajuutan ovien availu ja peremmälle kulkeminen vaativat ainakin isommilta ihmisilta harkittuja liikkeitä.

Toiletti ja makuukajuutta ovat entisellään eli molemmat ovat asiallisen tilavia ja toimia, joskaan eivät mitään juhlavan kokoisia lukaaleja.

Viimeistely ja työn jälki on Sargon tapaan korkealuokkaista. Se tosin ei mitenkään erityisesti pomppaa silmille, sillä yleisilme on tyyliseikkoja reilun 10 000 euron edestä korostavana Explorer-versionakin hillityn kliininen.

Vakiovarustus sisältää muun muassa 12-tuumaisen Garminin monitoiminäytön, keulapotkurin, defrosterin, automaattiset trimmitasot sekä vetolaitteen moottoritrimmiavustimen. Muista Sargoista tuttuun tapaan ohjauspyörän sijaan koko kojelaudan kallistuskulmaa voi säätää, ja manuaalisesti operoitava liukukattoluukku on poikkeuksellisen kookas (1,2 x 1,4 m).

Käytännössä varustusta ruksataan kuitenkin rutkasti lisää lisävarustelistalta, oman mielen mukaan. Testiveneeseen niin oli tehty Explorer- ja takaovilisät sisältäen kaikkiaan hiukan yli 50 000 eurolla. Kokeilun perusteella kokonaisuus tuntui siinä määrin hyvältä, ettei mitään tekisi mieli jättää pois. Sargoon on helppo kiintyä.

• Teksti: Jan Sjölund
• Kuvat: Kari Wilén ja Jan Sjölund