Helsinkiin kuuluva saaristo on satoine saarineen ja luotoineen ainutlaatuinen alue kansainvälisestikin mitattuna. Muun muassa veneilyn kasvaneen suosion myötä paineet uusien kohteiden avaamiseksi on kasvanut.
Helsingin saariston parempi saavutettavuus näkyy jo nyt esimerkiksi Vallisaaren, Isosaaren ja Vasikkasaaren avaamisten myötä. Viime vuosina avatuille saarille on lisätty reittejä, opasteita ja käymälöitä sekä ravintola- ja kahvilapalveluja.
– Helsingin saaristo tarjoaa kuitenkin edelleen käyttämätöntä potentiaalia, eikä kaupungin strategian mukaista merellisyyttä ole vielä hyödynnetty kokonaisuudessaan. Etenkin Helsingin itäisen saariston virkistyskäyttö on alueen laajuuteen nähden ollut toistaiseksi vähäistä, kertoo Helsingin kaupungin maisema-arkkitehti Sofia Kangas.
Laaja alue
Helsingin itäinen saaristo on laaja. Sitä rajaavat lännessä Laajasalo ja Santahamina ja idässä Helsingin ja Sipoon välinen raja. Alueella on arvokkaita luonto- ja kulttuurihistoriallisia kohteita. Lisäksi saaristo on maisemallisesti monipuolinen. Sen lähes 140 saarta ja luotoa tarjoavat vaihtelevia miljöitä suojaisesta sisäsaaristosta karuun ja avoimeen ulkosaaristoon.
– Saarten ja luotojen joukkoon mahtuu tietysti runsaasti erilaisia kohteita. Olemme kartoittaneet huolellisesti mitkä alueen saarista soveltuvat parhaiten laajempaan virkistyskäyttöön. Näitä niin sanottuja tähtikohteita ja retkisaaria suunnitelmassa on reilu kymmenen, Kangas jatkaa.
Luontoarvoiltaan herkimmille saarille ja saarten osille ei sen sijaan osoiteta virkistyspalveluita. Suojeluarvoiltaan kaikkein merkittävimmät saaret, luodot tai niiden osat rauhoitetaan Helsingin luonnonsuojeluohjelman mukaisesti.
– Reititystä, opastusta ja saarten retkeilypalveluita parannetaan niin, että ne ovat kysyntään ja tarpeeseen nähden riittävällä tasolla ja auttavat osaltaan ohjaamaan käyttöä sellaisille saarille ja alueille, jotka kestävät kulutusta paremmin.
Uusi asemakaava
Nyt suunniteltava uudistus aloitettiin laatimalla uusi asemakaava, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kesäkuussa 2019. Voimaan tulleen asemakaavan ulkopuolelle jäi toistaiseksi puolustusvoimien hallinnoima Itä-Villinki. Asemakaavan pohjalta syntyi suunnitelma, jonka ydinajatus on parantaa pääsyä saarille ja lisätä virkistyksen sekä matkailun mahdollisuuksia, luonto ja alueen kulttuurihistoria huomioiden.
Suunnitelmaan on merkitty muun muassa retkeily- ja ulkoilualueita, suojelukohteita, rantautumispaikkoja, kulkureittejä sekä rakennuspaikkoja saarten loma- ja virkistyskäytön parantamiseksi. Veneilijöiden rantautumista huomioidaan uusilla laitureilla, poijuilla ja kiinnitysrenkailla. Lisäksi suunnitelma huomioi elinvoimaisen saariston edellyttämät matkailupalvelut. Suunnitelmassa varmistetaan myös metsäluonnon monimuotoisuuden ja lintujen pesintärauhan turvaaminen käytännössä.
Kirjava omistajuus
Alueen maanomistus on jakautunut usealle taholle. Kaikkiaan 139:stä saaresta, luodosta ja karista noin puolet on kokonaan tai osittain Helsingin kaupungin omistuksessa. Toinen merkittävä yksittäinen maanomistaja alueella on valtio, jonka hallinoimat alueet ovat osittain puolustusvoimien käytössä.
Muita maanomistajia ovat Helsingin seurakuntayhtymä, jolla on alueella pari leirikäytössä olevaa saarta sekä Uudenmaan virkistysalueyhdistys, jonka omistamat ulkoilu- ja virkistysalueet ovat myös helsinkiläisten käytettävissä. Posti Kiinteistöt Oy omistaa puolestaan Villingin eteläpuolella sijaitsevan Louesaaren. Osa saarista on yksityisomistuksessa ja kesäasumiskäytössä.
Villaluodot ja Kotiluoto
Hankkeen luonnostelussa hyödynnettiin kaupunkilaisten sekä järjestöjen antamaa palautetta ja tietoa. Saadun palautteen perusteella suunnitelmaa lähdetään toteuttamaan vaiheittain. Saarten ominaispiirteet on kartoitettu huolellisesti ja jokainen kohde käsitellään yksilöllisesti. Suunnitelma sisältää varsin yksityiskohtaiset niin sanotut saarikortit kaikista merkittävimmistä kohteista.
– Työ aloitetaan lähellä mannerta sijaitsevista saarista, kuten Villaluotojen ja Kotiluodon muodostamasta saariryhmästä. Tavoitteena on saarten rantautumismahdollisuuksien ja palveluiden parantaminen jo parin seuraavan vuoden aikana.
Villaluotoja kehitetään itäisen saariston veneily- ja melontakohteeksi. Itäisen Villaluodon lounaisrannan läheisyydessä on linnuston pesimäluoto ja karikko. Siksi Itäisen Villaluodon veneilijät ohjeistaan rantautumaan saareen pohjoispuolella, jolta löytyy laiturin lisäksi mahdollisuus kalliokiinnitykseen.
Läntisen Villaluodon rannat ovat jyrkkiä kalliorantoja eikä sille ole ainakaan tässä vaiheessa suunnitteilla veneille soveltuvaa laituria. Veneilijöille on muutamia veneenkiinnitysrenkaita saaren koillis- ja kaakkoisrannoilla. Melojille sen sijaan suunnitellaan omaa laituria.
Pohjoisella Villaluodolla voi käydä omalla veneellä, sillä sinne rakennettiin muutamia vuosia sitten uusi retkeilylaituri.
Itäiselle ja Pohjoiselle Villaluodoille harkitaan myös kutsuvenetyyppisen vesiliikenteen käynnistämistä, jolloin saarille pääsisi myös ilman omaa venettä tai kajakkia.
Lähellä mannerta sijaitsevan Kotiluodon itärannalle ehdotetaan uutta retkilaituria. Kotiluotoa kehitetään Villaluotojen tavoin itäisen saariston melontakohteeksi, joten myös melojille on suunnitteilla rantautumispaikka. Saaren retkeilypalveluiden kehittämistä varten ollaan laatimassa tarkempaa toteutussuunnitelmaa.
Myös Villinki aukeaa
Näillä näkymin seuraavassa vaiheessa vuorossa ovat Vuosaaren telakan vastapäätä sijaitseva Pikku Niinisaari ja kaupungin suurimpiin saariin lukeutuva Villinki. Erityisesti kulttuurihistoriallisesti arvokas Villinki, jossa ei tällä hetkellä ole vieraslaituria, kiinnostanee suurta yleisöä.
Nykyään Villingin pääkäyttötarkoitus on kesäasuminen. Saaren rannoilla on kymmeniä kesähuviloita, jotka ovat pääosin yksityisiä. Vesiliikenteen ja yleiseen käyttöön tarkoitetun retkilaiturin puuttumisen takia Villinki on käytännössä ollut suljettu retkeilijöiltä.
Suunnitelman mukaan saarelle olisi tulossa peräti kaksi uutta retkilaituria, jotka sijoitetaan pohjoisen Kylälahteen ja idän Villinginlahteen. Molempiin satamiin kaavaillaan myös kutsuvenepalvelua. Voimaan tulleen asemakaavan ulkopuolelle jääneen Itä-Villingin tulevaisuus selviää myöhemmässä vaiheessa.
Muita retki- ja veneilykäyttöön kaavailtavia tähtikohteita ovat Kalliosaari, Läntinen Neitsytsaari, Malkasaari, Pihlajaluoto, Pikku Leikosaari ja Postin omistama Louesaari.
_ Työ on tässä kohtaa vasta alkutekijöissään ja sen edistyminen riippuu muun muassa määrärahoista. Pitkällä aikavälillä tähtäin on kuitenkin vuodessa 2030. Silloin tarkastelemme toteutunutta kokonaisuutta ja punnitsemme jatkotoimenpiteitä, Kangas päättää.
Itäisen saariston hoito- ja kehityssuunnitelman raporttiin voi tutustua kokonaisuudessaan tästä
