Jussarö – tai ihan virallisestikin suomeksi Jussaari – on toiminut erilaisten alusten satamana vähintäänkin 700 vuotta, mutta se on myöskin upottanut monta laivaa. Saaressa ja sen ympärillä meren pohjassa on rautamalmia, joka on magneettisesti sekoittanut kompasseja, saaden etenkin navigoinnillisesti haasteellisempina entisaikoina aluksia eksymään ympäröiville kareille.
Jussarön vierassatama on valittu kaksi kertaa veneilijöiden äänestyksessä Suomenlahden suosikkisatamaksi ja vuonna 2012 Jussarölle myönnettiin Suomen veneilykohde -kiertopalkinto. Satamassa on kohtuullisen hyvä vieraslaituri, johon kiinnitytään poijuihin. Satama on muilta tuulilta suojaisa, mutta länsituuli osuu. Laiturilla on sähkö, muttei vettä. Juomavettä saa kannuun maista.
Laiturilta noustaan kalliolle, jonka laelta löytyy puuceet. Kallioita pitkin hypellen ja satamalahti kiertäen saavutaan suurelle rantavajalle, jossa toimii kahvila Ön. Satamakenttään vastapäätä on pari vuotta sitten palaneen tilalle noussut uuden karhea saunarakennus, jonka yleisestä saunavuorosta veloitetaan viiden euron maksu per kävijä, 25 euron satamamaksun lisäksi.
Jussarössä satamafasiliteetit jäävät ehkä kuitenkin toissijaisiksi asioiksi, sillä pääosaan nousee saaren yllättäviä elämyksiä tarjoava brutaali historia.
Jo muutama askel satamasta saaren sisäosiin lähtevää hiekkatietä paljastaa todellisuuden. Keskellä metsää ja villinä rehottavaa kesäistä luontoa jököttää valtava autio kerrostalo, jonka ulkoseinät on ammuttu säpäleiksi Puolustusvoimien kaupunkisotaharjoituksissa, sisätilat tuhottu täysin. Seuraavaksi vastaan tulee samassa kunnossa oleva matala rakennus, jonka voi kuvitella satapäisen miesjoukon ruokalaksi.
Ja miehiä Jussarössä on riittänyt. Malmia Jussaröstä ja sen itäpuolella olevasta Lerharun saaresta löydettiin jo 1800-luvun alussa. Jussarön teollisen kaivostoiminnan taru on kuitenkin lyhyt. Oy Vuoksenniska Ab:n kaivos avattiin vuonna 1961 ja suljettiin 1967. Rautamalmin maailmanmarkkinahinnan lasku ja tuotantokustannusten nousu tekivät kaivostoiminnan Jussarössä kannattamattomaksi. Rakennuskanta ja teollisen toiminnan jäljet kuitenkin jäivät.
Esimerkiksi saaren itärannalla kaivostornin vieressä ollut lahti täyttyi malminrikastuksen sivutuotteena syntyneestä kivimurskeesta. Tummana hohkaavasta kaivosmurskeesta syntyi "luonnon" uimaranta, jota kutsutaan iron beachiksi eli terasrannaksi.
Vuoksenniskan miesten jälkeen Jussaröön asettui merivartioston ja Puolustusvoimien miehet. Jälkimmäiset harjoittelivat Jussarön hylätyissä kaivosrakennuksissa kaupunkisotaa myös kovapanoksilla, ja jälki on sen mukaista. Puolustusvoimat poistui Jussaröstä vuonna 2005 ja merivartiosto 2011. Nykyisin Jussarö on osa Tammisaaren kansallispuistoa, ja sitä hallinnoi metsähallitus. Satamatoimintaa pyörittää ensimmäistä vuottaan Suomen Saaristokuljetus Oy, joka toimii myös Helsingin edustalla olevan Isosaaren isäntänä.
