Huhtikuun kymmenestä hukkumisesta kuusi liittyi jäihin vajoamiseen, ja neljässä tapauksessa tapahtumien tarkkaa kulkua ei vielä tiedetä. Tammi–huhtikuun aikana hukkuneita on yhteensä 29 – yli kaksinkertainen määrä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, jolloin uhreja oli 12.
Kevät on riskialtista aikaa vesillä
Huhtikuu on Suomessa siirtymäaikaa talvesta kevääseen: etelässä veneilykausi käynnistyy, kun pohjoisemmassa liikutaan yhä kevätjäillä, jotka voivat olla petollisen heikkoja. Tilastojen mukaan huhtikuu on perinteisesti vuoden riskialttein kuukausi jäihin vajoamisten osalta, vaikka tänä vuonna jäihin hukkumisia on sattunut poikkeuksellisesti jo koko alkuvuoden ajan.
– Alkuvuonna hukkuneiden määrä on surullisen korkea, korkeampi kuin vuosiin. Etenkin jäihin hukkumisia ja läheltä piti -tilanteita on ollut huomattavasti edellisiä vuosia enemmän. Useassa tilanteessa on ollut osallisena enemmän kuin yksi henkilö ja myös alaikäisiä on joutunut vakavaan vaaraan, sanoo SUH:n vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen.
Tällä hetkellä jäitä on jäljellä enää pohjoisimmassa Suomessa, eikä sielläkään kaikkialla enää kantavaa. Keväällä jää haurastuu ja puikkoontuu nopeasti, ja vaikka se olisi kymmeniä senttejä paksu, se voi silti pettää alta. Päältä päin ei aina näe, onko jää heikkoa – siksi kevätjäähän ei voi koskaan luottaa.
– Varoituksia ei tunnuta ottavan tosissaan. Jäälle on lähdetty ilman riittävää varustusta ja toimintakykyä. Toisaalta vaihteleva sää ja ilman lämpötilamuutokset ovat myös vaikuttaneet jääolosuhteisiin koko maassa ja vaikeuttanut jääpeitteen kestävyyden arvioimista. Huhtikuussa monin paikoin nopea lämpötilan nousu heikensi jäitä ja aiheutti sarjan jäihin vajoamisia, jatkaa Hiltunen.
Veneilykausi käynnistyy
Suuressa osassa maata veneilykausi on jo alkanut, mutta vesistöt ovat edelleen hyvin kylmiä. Onnettomuustilanteessa veteen joutuminen voi johtaa nopeasti hypotermiaan, mikä tekee kevätvesillä liikkumisesta erityisen riskialtista.
– Vesillä riskejä lisäävät alkoholin käyttö, pelastusliivien puute ja kiikkerät veneet. Tärkein vesillä liikkujan varuste on aina oikein puettu, sopivankokoinen ja vaatimusten mukainen pelastusliivi tai muu kelluntapukine. Nyt kylmien vesien aikaan myös kuivapuku on hyvä lisävaruste. Vastuu omasta ja muiden turvallisuudesta kuuluu jokaiselle vesillä liikkuvalle, muistuttaa Hiltunen.
Vaikka veneilyn suosio on kasvanut, ovat kuolemaan johtaneet huviveneilyonnettomuudet vähentyneet. Viime vuosikymmenen aikana huviveneilyssä on hukkunut Suomessa keskimäärin 38 ihmistä vuodessa. Suurin osa onnettomuuksista tapahtuu soutuveneillä ja pienillä moottoriveneillä.
SUH:n ennakkotilastoihin perustuva kuva tammi-huhtikuussa hukkuneista vuonna 2025.
Alkuvuoden 29 hukkumisesta 17 liittyi jäihin vajoamiseen, yksi tapahtui uidessa ja kaksi putoamisen seurauksena. Yhdeksässä tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä. Alueellisesti eniten hukkumisia on sattunut Länsi- ja Sisä-Suomen alueella (11 tapausta), Etelä-Suomessa (8), Itä-Suomessa (4), Pohjois-Suomessa (3), Lounais-Suomessa (2) ja Lapissa (1).
Lisäksi alkuvuoden aikana on raportoitu yli 80 vakavaa läheltä piti -tilannetta ja kuusi henkilöä on menehtynyt veteen liittyvissä liikenneonnettomuuksissa.
Pelastusliivipäivä
Pelastusliivien tärkeyttä korostavaa Pelastusliivipäivää vietetään lauantaina 24. toukokuuta 2024. Veneilyverkoston turvallisuusviestinnän ryhmään kuuluvat järjestöt ja viranomaiset haastavat kaikki vesillä liikkujat pukemaan käyttötarkoitukseen sopivat pelastusliivit aina vesillä liikuttaessa, kaikissa vesikulkuneuvoissa.
