– Toistaiseksi jääpeite on ohutta, ja sään ennustetaan pysyvän seuraavina viikkoina viileänä. Pakkasten jatkuessa jääpeite kasvaa paksuutta, mutta tuulen kääntyessä etelään saattaa väylille muodostua sohjovyö ensi viikon loppupuolella. Kauppa-aluksille tästä aiheutuu riski jäädä kiinni jäihin, kertoo merenkulun asiantuntija Tuomas Taivi Väylävirastosta.
– Näin alkukaudesta paikalliset luotsit havainnoivat jään kehitystä ja tekevät jääraportteja Väylävirastolle. Yhteistyöllä talvimerenkulusta tulee kustannustehokasta. Sääolosuhteita ja jään muodostusta tarkkaillaan Ilmatieteen laitoksen tuottaman tiedon ja ennustepalvelun avulla. Jäänmurtokapasiteettia lisätään ja rajoituksia nostetaan tarpeen mukaan, jatkaa Tuomas Taivi.
Ennen kuin Alfons Håkansin Zeus of Finland saapuu Perämerelle, liikennettä avustetaan tarvittaessa Väyläviraston sopimushinaajien avulla.
Väylävirasto kilpailutti kuluneena vuonna jäänmurtosopimukset, jotka astuivat voimaan kesällä. Uudet sopimukset mahdollistavat joustavamman lähtöjärjestyksen jäänmurtajille, ja tästä syntyy myös tehokkuutta koko palvelukokonaisuuteen.
Talvella kauppa-alusten kulkua Suomen satamiin rajoitetaan asettamalla avustusrajoituksia, jotta merenkulun turvallisuus voidaan taata. Rajoituksilla varmistetaan, että talvella käytetään rakenteellisesti riittävän vahvoja aluksia pohjoisella Itämerellä.
Väylävirasto asettaa tulevanakin talvena avustusrajoituksia satamiin jäätilanteen mukaan samoilla periaatteilla kuin edellisinäkin talvina, sovellettava rajoituspolitiikka on yhteinen Ruotsin kanssa.
Jäänmurto varmistaa Suomen tavarakuljetukset
Väylävirasto vastaa talvimerenkulun viranomais- ja tilaajatehtävistä, valtakunnallisesta koordinoinnista ja päättää satamien avustusrajoituksista. Palvelutuottajat ylläpitävät jäänmurtokalustoa ja tuottavat Väylävirastolle jäänmurtopalvelua, jonka avulla varmistetaan turvallisuus ja palvelutaso elinkeinoelämän merikuljetuksille. Koska Suomen tavarakuljetuksista 95 % kulkee meritse, on ympärivuotinen meriliikenne välttämätöntä.
Kokonaisuudessa erittäin tärkeää on myös yhteistyö, naapurimaiden kanssa sovitaan jäänmurtajakapasiteetin yhteiskäytöstä, ja kotimaisten toimijoiden kanssa tapahtuva saumaton yhteistyö mahdollistaa sujuvan kauppamerenkulun. Suomi ja Ruotsi tekevät tiivistä yhteistyötä Pohjanlahdella, ja jäänmurtolaivastoa operoidaan tarveperusteisesti yhtenä laivastona. Vastaavanlaista valtioiden välistä yhteistyötä ei ole muualla maailmassa.
Väyläviraston palvelulupauksen mukaan jäänmurtajien apua saa keskimäärin neljän tunnin sisällä. Jäänmurtajat eivät kulje ainoastaan satamiin johtavilla väylillä, vaan avomerelläkin, jossa yleensä kaikkein haastavimmat ja liikkuvat jääolosuhteet vallitsevat, avustetaan lukemattomia aluksia. Talvimerenkulun kustannukset ovat noin 80 miljoonaa euroa vuodessa, sillä kaikki Suomen satamat jäätyvät normaalitalvina.
