Uusi historiateos luo kattavan katsauksen veneiden ja laivojen menneisyyteen:Millaisia laivoja on säilynyt, ja miten vanhat laivat pidetään kunnossa?
Laivat ja veneet ovat osa suomalaista kulttuuriperintöä siinä missä rakennukset ja maisematkin. Eilen torstaina julkaistu teos "Kelluva kulttuuriperintö – Suomen historialliset laivat" kertoo, millaisia laivoja on säilynyt ja miten vanhat laivat pidetään kunnossa.
Suomen historialliset laivat ja työveneet esitellään uudessa kirjassa, joka on toteutettu Suomen Laivahistoriallisen Yhdistyksen ja Museoviraston yhteistyönä. Teos on ensimmäinen tästä aihepiiristä tehty esitys. Suomen museolaivat ja Museoviraston perinnealusrekisteriin hyväksytyt laivat esitellään nyt ensi kertaa yksissä kansissa.
Museo- ja perinnealusten lisäksi kirjassa esitellään myös satoja Suomen merenkulun ja laivanrakennuksen historian kannalta merkittäviä säilyneitä aluksia.
Mukana on kaikentyyppisiä työkäytössä olleita aluksia: matkustajalaivoja, lastilaivoja, hinaajia, sotalaivoja, erikoisaluksia ja viranomaisveneitä. Moottorialusten lisäksi Suomessa on säilynyt käyttökunnossa kymmeniä höyrylaivoja ja useita purjealuksia.
Miten alus säilyy jälkipolville?
Alusten esittelyn lisäksi kirjan teemana on yleisemmin laiva kulttuuriperintökohteena. Millainen alus on kulttuurihistoriallisesti arvokas, ja mitä seikkoja on otettava huomioon aluksen hoidossa tai dokumentoinnissa? Teos antaa ohjeita siitä, miten vanhoja aluksia voidaan säilyttää tuleville sukupolville.
Teoksen ovat kirjoittaneet Petri Sipilä, Hannu Matikka ja Rami Wirrankoski. VTT, tutkija Petri Sipilä toimii Suomen Laivahistoriallisen Yhdistyksen ja perinnealusten asiantuntijalautakunnan puheenjohtajana.
Rami Wirrankoski on Suomen Laivahistoriallisen Yhdistyksen (SLHY) varapuheenjohtaja ja Laiva-lehden päätoimittaja. Erikoistutkija Hannu Matikka on hoitanut Museoviraston ylläpitämää perinnealusrekisteriä sen perustamisesta vuodesta 1993 lähtien.
Kirjaa voi tilata Suomen Laivahistoriallisen Yhdistyksen verkkosivulta.
