Lannan kertyminen pitää yllä Saaristomeren rehevöitymistä– Ongelma voitaisiin ratkaista muutamalla miljoonalla
John Nurmisen Säätiön Lantakierrätyshankkeessa ratkotaan Saaristomeren huonoa tilaa ylläpitävää perussyytä eli maatalouden korkeaa ravinnekuormitusta. Säätiön mukaan lantakertymäongelma voitaisiin ratkaista vain muutaman miljoonan vuotuisella lantafosforin siirtokorvauksella esimerkiksi EU:n ympäristökorvausjärjestelmästä.
Etenkin Varsinais-Suomen ja Satakunnan peltoihin on aiemman lannoituksen seurauksena kertynyt vuosikymmenten saatossa runsaasti fosforia. Kotieläintuotannon keskittyminen samoille alueille ylläpitää peltojen korkeaa fosforipitoisuutta, mikä aiheuttaa ravinnevalumia vesistöihin ja Itämereen. Yksittäisiä tuottajia ei pidä kuitenkaan syyllistää, sillä maatalouden kuormitus on rakenteellinen ison mittakaavan ongelma.
– Maatalouden osuus Suomen ihmisperäisestä fosforikuormituksesta Itämereen on lähes 70 prosenttia, Saaristomeren valuma-alueella 87 %. Maatalouden ravinnekuorma Saaristomereen ei ole vähentynyt seurantajaksolla 1995–2019 lainkaan, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila.
– Näyttää siltä, että rehevöitymisen suhteen merialueen hyvää tilaa ei tulla saavuttamaan tämänhetkiseen [hallituksen] tavoitevuoteen 2027 mennessä. Maaperän fosforivarastojen kerryttämisen asemasta niitä pitäisi saada alennettua. Tehokkaiden toimenpiteiden käyttöönotolla alkaa olla kiire siitäkin syystä, että ilmaston lämpeneminen uhkaa kääntää kuormituksen kasvuun.
Lantakierrätyshankkeen pilottitiloihin kuuluvalla Heikkilän tilalla Ruskossa ratkotaan eläintalouden lantaongelmaa tehokkaalla lannan käsittelyllä ja kierrättämällä käsiteltyä kuivalantaa rannikon eläintiloilta ravinnealijäämäisten alueiden kasvitiloille.
Lantafosforin kierrättämisen yleistyminen vaatii poliittista tahtotilaa ja taloudellisia kannustimia. Nykyinen ympäristökorvausjärjestelmään kuuluva tuki ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättämiseen edellyttää, että lantaa levitetään vähintään 15 m3 peltohehtaaria kohden. Tämä ei kannusta ravinteiden erottamiseen ja lannan tehokkaaseen käsittelyyn.
– Lannan käsittelyyn on jo olemassa toimivat tekniset ratkaisut. Tehokkaasti käsiteltynä kuivalannan fosforipitoisuus on kuitenkin niin suuri, ettei sitä voi levittää pellolle tuen ehtojen mukaista määrää, Heikkilän tilan isäntä Timo Heikkilä kertoo.
– Lantafosforin siirto koko Suomen eläintilojen osalta voitaisiin ratkaista 2–3 miljoonan euron tuella. Viljelijöille ja eläintiloille maksetaan erilaisina ympäristökorvauksina yli 200 miljoonaa euroa vuosittain, joten siinä mittakaavassa kyse on vain pienestä korvausten ohjaamisesta oikeaan suuntaan, Heikkilä jatkaa.
John Nurmisen Säätiön Lantakierrätyshanke käynnistyi keväällä 2020 kahden tilan pilottihankkeella, jossa lantafosforin siirto toteutettiin Satakunnassa ja Pirkanmaalla sijainneiden tilojen kesken. Hanke laajeni vuonna 2021 ja jatkuu vuoden 2022 loppuun. Tänä vuonna hankkeeseen osallistuu kaksi sikatilaa ja seitsemän kasvitilaa, jotka on valittu tarjouskilpailulla lantafosforin siirron kustannustehokkuuden perusteella.
– Lantafosforin kertymisen ongelma tulisi Suomessa välittömästi ratkaista sisällyttämällä lantafosforin siirron kompensaatio EU:n uuteen ympäristökorvausjärjestelmään. Koska peltojen fosforitason lasku on hidasta, on samalla varmistettava ympäristökorvausrahoitus myös nopeavaikutteiselle peltojen kipsikäsittelylle, toteaa John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.
