Pelastuskaivaukset Borstö 1 -hylyllä– Useita arvoesineitä nostettu turvaan pitkäkyntisiltä
Toukokuun 2023 aikana Museovirasto on tutkinut 1700-luvulla uponnutta Borstö 1 -hylkyä yhdessä Meriarkeologisen seuran ja Länsi-Suomen merivartioston kanssa. Hylyltä on viime vuosina varastettu esineitä, joten niitä nostettiin nyt turvaan konservoitavaksi ja säilytettäväksi. Lisäksi tutkimukselle arvokkaalla hylyllä testataan uudenlaista valvontajärjestelmää.
Museovirasto vieraili Borstö 1 -hylyllä Suomen meriarkeologisen seuran kanssa 18.–21.5.2023. Sukelluksilla nostettiin esineitä kriittisimmistä paikoista, kuten luvattomasti avatusta merimiesarkusta. Esineet ovat nyt Museoviraston Kokoelma- ja konservointikeskuksessa, jossa ne tutkitaan, konservoidaan ja liitetään Suomen kansallismuseon kokoelmiin.
Merimiesarkusta nostettiin muun muassa kolme ehjää viinipulloa, yksi pienempi lasipullo (mahdollisesti lääkepullo), kengän lesti, liitupiippuja, tulitikkuja ja piikiviä (piipun sytyttämiseen), käsiaseen kuulia ja hauleja, kaksi puupurkkia, silmälasit ohuessa nahkakotelossa, viinipullon sirpaleita, yksi kolikko, nappeja sekä aterimen kahva, jossa on kaiverruskoristelu.
Kansihytistä ja sen alapuolisesta ruumasta nostettiin sisäkkäin olevat kupariastiat, kaksi kolmijalkapataa ja yksi puuastia. Perähytistä nostettiin kajoamisen seurauksena rikkoutunut fajanssikolpakko ja sen alla olleet puurasian osat. Perähytissä on nyt näkyvillä ainakin osittainen vainajan luuranko, eli vainaja nro 4, joka on ennen kajoamista ollut rakenteiden ja sedimentin alla piilossa.
Arvokas tutkimuskokonaisuus ja hautapaikka
Borstö 1 -hylky on todennäköisesti alkuperältään hollantilainen kauppa-alus. Hylky sijaitsee Bodössä, eteläisellä Saaristomerellä. Laiva upposi 1700-luvun puolivälin tienoilla vieden mukanaan myös miehistönsä. Borstö 1:tä luultiin pitkään St. Mikaeliksi, mutta Museoviraston erikoistutkija Riikka Alvikin väitöstutkimus on osoittanut käsityksen vääräksi.
Hylky löytyi jo 1950-luvulla, ja sen tutkimukset aloitettiin 1960-luvun alussa. Hylky oli löytyessään lähes täydellinen. Hyvin säilynyt, vaikkakin ajan saatossa haurastunut hylky on ainutlaatuinen löytökokonaisuus, joka sisältää laivan arkiesineistön ja lastin. Se on myös ainakin neljän ihmisen ja pienen koiran viimeinen leposija, jota tulee sellaisena kunnioittaa.
Hylkyyn kajonneet henkilöt ovat rikkoneet hylyn rakenteita, ja sieltä on varastettu esineitä. Kajoamista on havaittu vuosina 2020, 2021, 2022 kahteen otteeseen ja 2023, jolloin havaittiin, että perähytissä osin mudan peittämä fajanssiastia oli sirpaleina. Esineiden mukana katoaa myös niiden sisältämä tieto, mikä heikentää hylyn tutkimusarvoa. Borstö 1 -hylky on ainutlaatuinen kokonaisuus, joka edustaa 1700-luvun kauppamerenkulkua. Henkilökohtaiset ja laivan varusteet kertovat elämästä laivalla. Merimiesarkun rikkominen ja esineiden varastaminen on tuhonnut myös mahdollisuuden tutkia yhden laivalla olleen ihmisen jäämistöä, jonka kautta olisi voitu luoda henkilökuva.
Vaikka hylyssä on järjestetty kaivauksia 1960-luvulta saakka, tutkimukset ovat edelleen kesken. Viime vuosina Suomen meriarkeologinen seura on dokumentoinut hylkyä vapaaehtoistyönä. Tällä on ollut suuri merkitys hylyssä tapahtuneiden muutosten havaitsemiselle ja hylyn tutkimusten edistämiselle. Nyt Meriarkeologinen seura tekee Borstö 1:n hylystä uutta 3D-mallia. Vuonna tehty 2018 malli ei enää päde, koska kajoaminen on muuttanut hylkyä niin paljon.
Hylkyjen valvontaa pyritään tehostamaan
Borstö 1:n hylyllä on ollut muinaismuistolakiin perustuva suoja-alue 1999 lähtien. Suoja-alueella ei saa sukeltaa eikä ankkuroitua ilman Museoviraston myöntämää lupaa. Suoja-alueiden avulla pyritään turvaamaan eri-ikäisten ja erityyppisten tutkimukselle merkittävien kohteiden säilymistä siten, että ne kuvastavat Itämeren merellisen historian vaiheita monipuolisesti. Suoja-alueen rajojen vahvistaminen korostaa hylyn merkittävyyttä ja auttaa tiedostamaan hylyn suojelutarpeen myös kalastamisen ja vesirakentamisen yhteydessä. Suoja-alue on vahvistettu kuudelle hylylle, viimeisimpänä Hästö Busön hylylle 13.12.2022.
Hylkyvalvonta kuuluu Rajavartiolaitoksen lakisääteisiin tehtäviin, ja laitos on merellä jatkuvasti liikkuva viranomainen. Hylkyjen suoja-alueita valvoo Rajavartiolaitos, Suomenlahdella Suomenlahden merivartiosto ja Saaristomerellä ja Pohjanlahdella Länsi-Suomen merivartiosto. Yhteistyötä on tehty 1970-luvun alusta asti. Merkittävien muinaisjäännöskohteiden valvontaa on tarvetta tehostaa, ja Borstön-sukellusleirillä uudenlaista valvontajärjestelmää testattiin ensimmäisen kerran.
– Rajavartioston kanssa tehtävä yhteistyö on todella merkityksellistä hylkyjen suojelun ja niiden kunnon seurannan kannalta, kertoo Riikka Alvik.
Yhteistyötä Merivartioston kanssa
Museoviraston meriarkeologit vierailivat Borstö 1:llä myös Länsi-Suomen merivartioston kanssa 24.–30.4.2023. Museovirasto esitteli kohdetta Merivartiostolle valvonnan tehostamiseksi. Yhdessä käytiin läpi alueita, joista esineitä on anastettu, sekä kohdat, joissa sijaitsee vainaja ja muita herkkiä löytöjä. Merivartioston sukeltajat kävivät myös hylyllä orientoitumassa, jotta vastaisuudessa kohteelle on helpompi mennä.
– On tosi hienoa, että olemme tiivistäneet yhteistyötä ja olemme voineet olla mukana aluksilla. Tänä vuonna on tarkastettu Suomenlahden merivartioston kanssa Huys te Warmelo Porvoon edustalla ja nyt Borstö 1 Länsi-Suomen merivartioston kanssa, iloitsee Alvik.
Merivartiosto testasi Börstö 1 -hylyllä ROVia (remotely operated vehicle) ja lowlight-kameraa. ROVilla saadaan nykyään erittäin hyvää kuvaa. Lowlight-kameralla taas voidaan kuvata vähässäkin valossa.
Veden alla tutkiminen on hidasta ja vaikeaakin, koska näkyvyys on usein huono. Sukellusaika on muutenkin aina rajallista. Usein hyvin säilyneet hylyt ovat myös syvällä. Meriarkeologi ei juuri koskaan näe tutkimuskohdettaan kokonaisuudessaan, mutta nykyisin korkealaatuiset kuvat ja mallinnukset auttavat tutkimuksessa.
