RORC Fastnet Race 2025– Suomalaiset Fastnetin voittajaveneessä
Yksi kuuluisimmista ja perinteisimmistä RORC-kilpailusta sai mukavasti sinivalkoista sävyä, kun IRC Zero -luokan voittajaveneessä purjehtivat Ari Känsäkoski, Timo Hallantie ja Jan Paukkunen. Kyseessä ovat tiettävästi ensimmäiset suomalaiset kisan palkintopallilla sitten vuoden 1995, kun Ludde Ingvall kipparoi Whitbread Maxi Nicoretten nopeimmaksi veneeksi ja luokkavoittoon.
Nyt alla oli norjalainen CNB 76 Enderpearl, jossa Ari Känsäkoski on ollut vahtipäällikkönä aiemmin useissa kilpailuissa, muun muassa RORC Baltic Sea Racessä. Tällä kertaa tehtävänä oli kakkoskippari norjalaisen Kenneth Björklundin miehistössä. Vastuulle tuli erityisesti reititys, johon Känsäkosken Fastnet-kokemus antoi hyvät eväät.
"Olen ollut viime kymmenen vuoden aikana täällä seitsemän kertaa, joista kaksi yksinpurjehduksessa", hän kertoi maaliintulojuhlien jo laantuessa torstaina.
Kun hieman alle 700 mailin avomerikisa käynnistyi Cowesista, Isle of Wightin suojista lauantaina 26. heinäkuuta sääennusteen mukaan odotettavissa oli lännen puoleista, melko tasaista alle 10 m/s tuulta. Noissa oloissa Känsäkoski oli luottavainen Enderpearlin suorituskykyyn.
"Se on uskomaton kryssikone", hän sanoi veneestä, joskin 55 tonnin painoinen pursi olisi sietänyt enemmänkin tuulta täysillä purjeilla. Se, että Enderpearl pysyi tasoitusten mukaisessa tilanneseurannassa koko ajan kärkiveneiden ryhmässä tai johdossa ei silti ollut yllätys.
"Enemmän jännitti se, kuinka pysymme plaanavien veneiden mukana, kun Fastnet Rockin jälkeen käännytään avotuulille."
Osoittautui, että mukana pysyttiin erinomaisesti. Siitä Känsäkoski suitsuttaa kiitosta etenkin itse johtamansa suomalaisvahdin Jan Paukkuselle sekä toisessa, norjalaisen Øystein Misjen vahdissa spinaakkerin lennättämisestä vastanneelle Erling Faestelle.
"Jani on aivan maailmanluokan kaveri spinnua skuuttamaan ja pitkän kilpailukokemuksen omaava Erling samoin. Venevauhdista pitivät huolta kaksi hyvää Enderpearliin tottunutta ajajaa, minun vahdissani suomalainen Timo Hallantie."
Ainoa suurempi mutka reititykseen tuli paluumatkalla Scilly-saarten paikkeilla, kun yössä ja väsyneellä, veneen kokoon nähden pienehköllä miehistöllä viivyteltiin pitkään spinaakkerijiippiä turvallisuussyistä. Purjeella on kokoa sentään 500 neliömetriä, Känsäkoski huomauttaa. Tuossa vaiheessa sijaluku putosi, mutta pysyi silloinkin kymmenen parhaan joukossa. Samassa luokassa kilpaillut Arto Linnervuon kipparoima Infiniti 52 Tulikettu nousi sekin hetkeksi ohi Enderpearlin.
Loppusuoralle kohti Ranskan Cherbourgia toivat lisäjännitystä Englannin kanaalin tunnetusti voimakkaat vuorovesivirtaukset. Mielenkiintoinen laskuharjoitus, kuvaa Känsäkoski tilannetta, jossa viimeinen jiippi piti saada osumaan tarkasti maaliin vievälle laylinelle huomioiden takaa tulevan kuuden solmun virtauksen vaikutus sortoon, kun vene kääntyy siihen nähden poikittain.
Nappiin meni, sillä heti maalissa oli selvää, että Enderpearl tulee voittamaan IRC Zero -luokan. Kaikkien veneiden purjehdittua maaliin varmistui myös IRC-kokonaiskisan sija 67 ja yksirunkoisten suoran ajan sija 65 loppuajalla 3 vrk 13 h 24 min ja 5 sek.
Tulikettua on tälle kaudelle pippuroitu mm. kevennetyllä kölillä sekä kahdella uudella vesiballastitankilla rungon keskivaiheille. Niillä haetaan tasapainoisempaa kulkuasentoa etenkin luoviosuuksille. Tulos nyt oli hienosti kahdeksas sija IRC Zero -luokassa, mutta työ jatkuu kohti joukkueen varsinaista tavoitetta olla ensimmäinen täysin suomalainen miehistö, joka voittaa RORC 600 -sarjan kilpailun.
Muut Suomen lipun alla purjehtineet veneet olivat Perttu Monthanin JPK 10.30 Tenet (IRC 3 sija 44) ja Sebastian Gyllingin Swan 51 Eira (IRC 2A sija 23). Kilpailuun osallistui kaikkiaan 444 venettä.
