Saimaalla kartoitettiin satamien septi- ja pilssivesien imutyhjennyslaitteet– Verkoston kattavuudesta ja toimintavarmuudesta löytyi parannettavaa
Pidä Saaristo Siistinä ry kartoitti Saimaalla satamien käymäläjäte- ja pilssivesien imutyhjennyslaitteita. Kuntien ja veneilijöiden näkemykset verkoston kattavuudesta ja toimintavarmuudesta eroavat toisistaan.
Pidä Saaristo Siistinä ry:n toteuttamassa kartoitushankkeessa tarkasteltiin Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueen satamia, joissa on vähintään 25 venepaikkaa. Hankkeessa selvitettiin imutyhjennyslaitteiden sijainnit, kunto ja käytettävyys ja arvioitiin koko verkoston kattavuutta. Samalla selvitettiin satamien valmiutta vastaanottaa kemiallisten käymälöiden jätevesiä ja satamien jätehuoltosuunnitelmien ajantasaisuutta.
– Keräsimme hankkeen aikana tietoa kunnilta, kaupungeilta, veneilijöiltä ja veneseuroilta kyselyiden avulla. Lisäksi keskustelimme aiheesta veneilytapahtumissa, ja viestimme hankkeesta aktiivisesti mediassa ja veneilyyn liittyvissä julkaisuissa, kertoo hanketyöntekijä ja aluekoordinaattori Veli-Matti Hartikainen Pidä Saaristo Siistinä ry:stä.
Kunnat ja kaupungit kokevat Saimaan imutyhjennyslaiteverkoston pääosin riittäväksi, vaikka joistakin kunnista laitteet puuttuvat kokonaan. Veneilijöiden kokemukset ovat osin erilaisia. Veneilijöiden mielestä verkostoa tulisi täydentää ja erityisesti pilssivesien imutyhjennyslaitteiden määrää ja laitteiden toimintavarmuutta lisätä.
– Myös imutyhjennyslaitteiden sijainti satamissa koettiin paikoin ahtaaksi ja hankalaksi. Se vaikeuttaa laitteiden käyttöä esimerkiksi suuremmilla veneillä tai saunalautoilla, Hartikainen kertoo.
Laitteiden toimintavarmuus suuri haaste
Eräs kartoituksessa esiin noussut merkittävä ongelma on se, että rikkoutuneiden imutyhjennyslaitteiden korjaaminen voi kestää pitkään, jopa koko veneilykauden. Jatkossa on tärkeää lyhentää laiterikon ja korjauksen välistä aikaa sekä varmistaa varaosien riittävyys.
– Jokaisessa kunnassa tulisi olla imutyhjennyslaitteet, vaikka laki ei sitä suoraan vaatisikaan. Se on tärkeää venematkailun ja ennen kaikkea ympäristön kannalta, Hartikainen toteaa ja kannustaa satamaoperaattoreita varautumaan ja hankkimaan yleisimmät varaosat valmiiksi jo ennen veneilykauden alkua.
Merenkulun ympäristönsuojelulaki koskee kaikkia satamaoperaattoreita
Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta merenkulun ympäristönsuojelulaista ja siitä, että laki koskee myös sisävesiä. Lain mukaan sataman tulee vastaanottaa käymäläjätevesiä, jos satamassa on vähintään 25 venepaikkaa ja jos veneissä on pääosin vesivessat. Kotisatamien tulee lisäksi vastaanottaa öljyiset jätteet, muun muassa pilssivedet. Velvoite koskee kaikkia satamaoperaattoreita: kuntia, kaupunkeja, yrityksiä, veneseuroja ja yhdistyksiä.
– Kartoitushankkeen tuloksista nousi esiin useita epäkohtia. Öljyisten pilssivesien vastaanottoverkosto on supistunut huolestuttavan pieneksi. Myös septivesien vastaanottolaitteita puuttuu, ja monesti ne on sijoitettu satamaan niin, että niiden saavutettavuus on haastava, kertoo aluepäällikkö Eeva Taimisto Pidä Saaristo Siistinä ry:stä ja muistuttaa:
– Saavutettavuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Melko yleisesti vallalla taitaa olla käsitys, että lain velvoitteet koskisivat vain kuntien ja kaupunkien ylläpitämiä satamia, mutta näinhän se ei ole.
Kartoitushankkeen tulosten perusteella jatkokeskusteluun tulisi nostaa myös mahdollinen tarve valtakunnalliselle satamarekisterille sekä yhtenäiselle satamatermistölle.
Kaksivuotisessa hankkeessa muodostettiin kokonaiskuva Saimaan verkostosta
Pidä Saaristo Siistinä ry kartoitti Saimaan satamien käymäläjätevesien ja öljyisten pilssivesien imutyhjennyslaitteita osana Euroopan unionin osarahoittamaa ”Järvi-Suomen septi- ja pilssivesiverkostokartoitus”-hanketta. Hanke toteutettiin vuosina 2024–2025, ja sen tavoitteena oli edistää vesiympäristön suojelua sekä tukea ympäristöystävällistä veneilyä ja matkailua.
Hankkeen tuloksena muodostettiin ajantasainen kokonaiskuva Saimaan imutyhjennyslaiteverkostosta ja tunnistettiin ne vesistöalueet, joilla laitteistoa tulisi täydentää. Satamanpitäjille laaditaan ohjeistusta laitteiden ylläpitoon ja toimintavarmuuden parantamiseen.
