SEABASED-hanke:Itämeren sisäiseen ravinnekuormitukseen ei ole ihmelääkettä
John Nurmisen Säätiön johtamassa, EU-rahoitteisessa SEABASED-hankkeessa testattiin apukeinoja meren sisäisen ravinnekuorman vähentämiseksi. Vaikka osa kokeilun menetelmistä todettiin hyvinkin lupaaviksi, ei niistä yksikään ole sellaisenaan vielä valmis käytettäväksi laajassa mittakaavassa.
Johtopäätös on tuttu: Itämeren suojelussa on keskityttävä maalta mereen valuvien ravinteiden vähentämiseen. Meren sisäistä kuormitusta leikkaavat toimet voivat olla tehokkaita vain, jos samanaikaisesti vähennetään voimakkaasti maalta mereen valuvaa ravinnekuormaa.
Jotkin sisäisen ravinnekuorman leikkaamiseksi käytetyt menetelmät voivat kuitenkin auttaa esimerkiksi pahasti rehevöityneiden, suhteellisen suljettujen pienten merenlahtien kunnostamisessa. Keskeisenä edellytyksenä toipumiselle on, että näihin alueisiin kohdistuva ulkoinen ravinnekuorma on jo saatu vähenemään ja että rehevöitymistä ylläpitää pääasiassa sisäinen kuormitus.
Vaikka Itämereen maalta valuvaa ravinnekuormaa on onnistuttu leikkaamaan, merenpohjaan varastoituneet ravinteet hidastavat meren elpymistä ja aiheuttavat sisäistä ravinnekuormitusta. Hankkeesta saadut tulokset vahvistavat, että työtä maalta valuvan ravinnekuorman pienentämiseksi on jatkettava.
– John Nurmisen Säätiö on vähentänyt konkreettisten toimien avulla maalta tulevia ravinnevalumia kunnallisista ja teollisista pistelähteistä sekä maataloudesta vuodesta 2005 lähtien. Käynnistimme SEABASED-hankkeen ymmärtääksemme paremmin uusien toimenpiteiden potentiaalia, kertoo John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.
SEABASED-hankkeessa muun muassa Rymättylän Kolkanlahteen levitettiin 8 000 kiloa käsiteltyä kalkkikiveä, tavoitteena sitoa fosfori pysyvästi merenpohjaan.
