Marex on siinä mielessä virkistävä poikkeus, ettei se ole lähtenyt suinpäin mukaan valtavan nopeiden päiväveneiden ja -jahtien nykymuotiin, jossa jyllää suuret perämoottorit ja huippunopeuden pitää yltää 50 solmuun maksoi mitä maksoi. Seikkailuveneiden sijaan Marex tekee perhekäyttöön tarkoitettuja perinteisiä matkaveneitä, jotka varustetaan entiseen tapaan käyttökustannusten kannalta järkevillä dieselmoottorivaihtoehdoilla.
Marexin valitsema väylä on ollut menestyksekäs. Mallisto on kansainvälisesti moninkertaisesti palkittu ja sitä on uudistettu ja kasvatettu määrätietoisesti. Liettuassa sijaitseva 28 000 neliömetrin tuotantolaitos on pyörinyt viime vuodet maksimikapasiteetilla, mikä Marexin kohdalla tarkoittaa noin 450 työntekijää ja 150–170 veneen vuosituotantoa. Käytännössä Marex on siis venevalmistajana suurempi kuin vaikkapa Suomen veneteollisuuden ylpeydenaiheisiin kuuluva Targoja valmistava Botnia Marin.
Seuraava tulokas mallistoon on 390 Scandinavia, jonka mallinimi viittaa Marexilla kaikista suunnista suljettavaan kansisalonkiin, mutta ei ulkotiloja ja -oleskeluakaan ole unohdettu. Tilaratkaisun pääpiirteet ovat tuttuja ja toimivaksi todettuja jo sekä pienemmässä 330 ja suuremmassa 440 Scandinaviassa.
Marex 390 – Mukavasti ulkona ja sisällä
Aloitetaan ulkoa ja perästä. 390:ssa on laaja uimataso, johon kuuluu penkkeinäkin toimivat suuret säilytystilalaatikot. Sivukannet ovat symmetriset ja varustettu kuvien perusteella joko korkeiksi luokiteltavilla varvaslistoilla tai matalilla varalaidoilla. Laitakaiteet sekä esimerkillisesti koko katon takaosan yhtenäisinä kiertävät kattokaiteet turvaavat kulkemista.
Kaulakannelle saa aurinpatjan, joka Marexille tyypilliseen tapaan toimii myös kelluvana vesileluna. Optiolistalta löytyy myös Marex 440:n kaltainen, ankkuriboksin luukun alta esiin taittuva ankannokka, johon on integroitu keulaportaat.
Katolla on tilaa kaikkiaan neljälle aurinkopaneelille, vaikka kattoluukkuja on kaksi. Scandinavia-sarjan hengessä etummainen, ohjaamon ja kansisalongin yllä oleva on ”kova”, ja taaempi avotilan yllä oleva ”pehmeä” ja reilusti avautuva haitarimallinen kangaskattoluukku.
Uimatasollta avotilaan kuljetaan korkean portin kautta. Se näyttäisi 390:ssä olevan suurimmilta osin läpinäkyvä, josta voi olla jopa käytännön hyötyä parantuneena näkyvyytenä uimatasolle peruutettaessa. Avotilassa on paapuurin puolella laaja U-sohva ja styyrpuurissa suora sohva, jonka mukavuutta parantavat päätyselkänojat. Pieni yksityiskohta, joka monelta muulta valmistajalta vain tuppaa jäämään huomioimatta.
Kansisalongin takaseinä ja -ovi ovat käytännössä kokonaan lasia. Liukuovi pakkautuu styyrpuurin laidalle ja iso takaikkuna aukeaa kuvien perusteella 440:n tavoin sähkötoimisesti alas. Ovi ja ikkuna avattuna kansisalonki ja avotila ovat kuin yhtä suurta tilakokonaisuutta, jota voi Marexin nerokkaan ja kopioidun avotilan kuomujärjestelmän ansiosta hyödyntää myös silloin, kun keli ei ole otollisimmillaan.
Kansisalongin tilaratkaisu on hyvin perinteinen, mutta niin toimivaksi moneen kertaan todettu, ettei suuremmille muutoksille oikein osaa nähdä tarvettakaan. Paapuurin puoli on varattu ruokapöydälle ja tilavalle U-sohvalle, jonka etupääty on käännettävissä kartturin penkiksi. Styyrpuurin laidalla on pentteri ja ohjaamo, josta pääsee 390:ssä luikahtamaan liukuovesta suoraan sivukannelle.
Alakerran majoituskannella on kahden makuukajuutan ja yhden toiletin kombinaatio. Toiletissa on varsin kookkaalta vaikuttava suihkukomero, ja septitankin 360 litran koko hakee vertaistaan. Keskikajuutassa on parivuoteen lisäksi myös sekä lisävuoteena toimiva suurempi sohva että väljältä vaikuttavan eteistilan lähinnä pukeutumispenkkinä toimiva pienempi sohva.
Kaulakajuutassa näkyy pohjapiirroksessa runsaat kaappitilat sekä parivuode, jonka edustalla ja molemmilla sivuilla on vapaata turkkitilaa liikkumiseen ja pukeutumiseen.
Moottorivaihtoehtoja on nimetty alkuvaiheessa kolme, mutta lisääkin on oletettavasti tulossa. Ensiaallossa tulee kuitenkin kahden sisäperämoottorin optiot, joista valittavana on Volvo Pentan 320-hevosvoimaiset D4:t tai 380-hevosvoimaiset D6:t.
Jos arvostaa enemmän akselivedon luotettavuutta ja vähäistä huollon tarvetta kuin sisäperämoottorien taloudellisuutta, suorituskykyä ja käsiteltävyyttä, saa 390:n myös V-vaihteella varustettuna sisämoottoriversiona. Silloin moottorina on Volvo Pentan D6:n 480-hevosvoimainen versio.
Sinkkukonevaihtoehto tässä kokoluokassa on yllätys, ja voidaan olettaa, että Volvo Pentan syksyllä tuloillaan oleva historian tehokkain sisäperämoottorikin löytää tiensä 390:n yhden moottorin vaihtoehtojen joukkoon. Toisaalta myös kahden sisämoottorin versioita on varmasti luvassa.
Hintojen julkistusta saadaan odottaa vielä tovi, mutta hätäisimmät voivat kääntyä maahantuojan puoleen: ostohousut jalassa liikkuvalle hintakin oletettavasti löytyy. Osviittaa saa jo mallistorakenteesta: 330 Scandinavian hinnat alkavat karkeasti puolesta miljoonasta, 440 Scandinavian miljoonasta.
