Barchettan runko on vesirajan alapuolelta umpilaminoitua lujitemuovia. Pohjan muoto noudattaa jenkkiklassikoiden linjoja: vesilinjassaan kapeahkossa rungossa on syvä v-kulma ja voimakkaasti muotoillut palteet.
Laidat ovat sandwich-rakennetta, jonka ydinaineena on balsa. Sen sisäpinta on viimeistelty lujitemuovilla. Ulkopinnassa on ensin kerros mahonkia, joka on suljettu usealla epoksikerroksella ja lopuksi pinta on viimeistelty lakalla.
Lopputulos korostaa hienosti laitojen kauniisti kaartuvia muotoja ja näyttää ihan aidolta puuveneeltä, mutta vastaa helppohoitoisuudeltaan lujitemuovivenettä. Mukana on siis parhaita puolia molemmista.
Puukylkien lisäksi muotoilussa on muutenkin selvää retrohenkeä. Esikuvia löytyy niin Euroopan Alppijärvien rannoilla kuin Yhdysvalloissa valmistuneista klassikko-runabouteista. Nykymääritelmä lokeroi Barchettan isomman puoleiseksi daycruiseriksi.
Pitkän peräkannen päällä on esikuvien mukaisesti aurinkotaso ja sen alla konehuone. Koneena Barchettassa on perävetolaitteella varustettu sisäperämoottori.
Vakiokone on 250-hevosvoimainen V6, mutta koeajoveneessä oli V8-optio. MerCruiserin uuden sukupolven 6,2-litrainen ja 350-hevosvoimainen voimanpesä käy todella sivistyneesti eli hiljaisesti ja värinättömästi, mutta käyntiäänessä on tallella V8:n syvältä kumpuava sävy. V8 sopii Barchettaan kuin nenä päähän, vaikka jo vakio-V6:kin tarjoaa varmasti riittävän suorituskyvyn.
Barchettaa on turha edes yrittää arvioida pelkästään numeroiden tai ominaisuuksien valossa, sillä tyyli ja fiilis ovat tässä tapauksessa vähintään yhtä tärkeitä. Ne vain eivät toteudu, jos perusominaisuudet tai -arvot sakkaa.
Barchettassa huolta ei ole, sillä se osaa muutakin kuin vain näyttää nätiltä. Syvä runko halkoo aaltoja mukavasti ja kääntyy kaarroksiin hanakasti. Kallistelu on palteista johtuen maltillista, mutta etenkin vasta-aaltoon kaartaminen vähän paukuttaa.
Vetolaitteeksi on valittu nopea yksipotkurinen Bravo 1. Se edellyttää aika tarkkaa ja aktiivista trimmaamista, jotta potkurin piti pysyisi hyvänä. Ajoittain venettä tekisi mieli trimmata vähän ylemmäskin, mutta potkurin pito ei sitä salli. Tuplapotkurillinen Bravo 3 -vetolaite voisi sopia pakettiin paremmin.
Kulkupuolesta homma ei kuitenkaan jää kiinni, sillä huippunopeus nousee yli 40 solmuun. Bensaa palaa huippunopeudella reilut 2,5 litraa meripeninkulmalla. Taloudellisin liukunopeus löytyy tavanomaiseen tapaan 20 solmun molemmilta puolilta, jolloin kulutus on varsin kohtuulliset 1,3 litraa meripeninkulmalla.
Ehkä hieman yllättäen myös melutaso on erittäin kohtuullisella tasolla oikeastaan koko liukunopeusalueella. 76 desibeliä 25 solmun nopeudessa on hyvä saavutus ja huippunopeudellakin melutaso jää selvästi alle 85 desibeliin.
Ohjaamo on nykyaikainen mutta varsin pelkistetty. Ajoasento on kohtuullisen mukava, mutta paripenkin selkänojassa ei ole sivutukea. Toivelistalle kirjataan myös kaasukäden kyynärnoja, virtapistoke ja pientavarahylly, mihin voisi laittaa aurinkolasit tai kännykän näkyville lataukseen.
Tuulilasi suojaa hyvin ajoviimalta, mutta vain ohjaamon paripenkillä istuvia. Taaempana avotilassa on tuulisempaa. Kalustukseen kuuluu kaksi laitasohvaa, joiden väliin saa lisävarusteena pöydän.
Tilojen osalta isoin yllätys on takakajuutta, jonka olemassaoloa ei ensivilkaisun perusteella osaa odottaa. Takahytti on toki pieni, käytännössä pelkkä aikuiselle tai kahdelle lapsella riittävä makuulavetti, mutta silti aika mielenkiintoinen lisä. Sillä tosin on myös 2 300 euron lisähinta.
Keulakannen alla on odotusten mukaisesti kahden hengen v-vuode, säilytystiloja ja wc, joka on vakiona malliltaan kemiallinen. Vesi-wc on lisävaruste ja sen sovitus tai sijoitus voisi olla vähän hienostuneempikin. Nykyisellään pytty on turhan korostuneesti vuoteella makoilevan vieruskaveri.
Barchettan viimeistelyä ja laatuvaikutelmaa ei sinänsä voi moittia, mutta maailmantason vastineiden kuten vaikkapa Riva Iseon tai Chris-Craft Corsairin dataljitasoon ja hemmottelevaan ylellisyyteen on vielä paljon matkaa.
Hintaakaan Barchettalla ei toki ole niiden mukaisesti, mutta kyllä sen rakenteesta, retroilusta ja käsityöstä joutuu silti pienen premiumin maksamaan. Asianmukaisesti varustellun kokeiluyksilön hinta nousee yli 140 000 euroon, mikä on selvästi "tavallisia" kahdeksan metrin mittaa kolkuttavia daycruisereita enemmän. Vertailukohtaa voi hakea vaikkapa modernien daycruiserien premium-luokkaan kuuluvista Grandezza 25 S:stä ja Sea Ray 250 Sun Sportista, joiden hinnat alkavat alle 100 000 eurosta.
