Bavaria SR36 Hard Top (2022–)– Bavariaa parhaimmillaan

Nyt ollaan Bavarian kannalta asian ytimessä: sen suosituimpiin kuuluvassa kokoluokassa ja venetyypissä. Monipuolinen SR36 on paljon suurempi kuin mallinumero antaa ymmärtää ja korvaa onnistuneesti aiemman S36:n.

Jossain kohtaa Bavarialla oli pakka niin sanotusti sekaisin ja mallisarjojen kirjo paisui kuin pullataikina. Lopputuloksena oli konkurssiin hakautuminen keväällä 2018. Jatkaja löytyi puolessa vuodessa, kun berliiniläinen rahastoyhtiö CMP (Capital Managements Partners) otti Bavarian haltuun. Uusi omistaja on osoittanut ymmärrystä baijerilaismerkkiä kohtaan.

Heti ensi alkuun malliston rönsyjä karsittiin ja keskityttiin Bavarian ydinosaamisalueisiin: hyvän vastineen rahalle tarjoaviin perheveneisiin. Purjeveneissä se tarkoittaa sitoutumista yhteen ja moottoriveneissä kahteen mallisarjaan, joista toinen pitää sisällään perämoottoriveneet ja toinen sisämoottoriveneet. Näillä eväillä Bavaria on päässyt nopeasti jaloilleen. Viime vuonna valmistui liki 600 venettä, joista moottoriveneitä oli vähän alle puolet. 

Enempäänkin olisi aihetta, mutta Bavarian ongelma on venealalle yhteinen: tuotantoa ei ole pystytty luotettavasti kasvattamaan, kun komponenteista on huutava ja työntekijöistäkin melko paha pula. Kun kysyntä ja tarjonta ei kohtaa, toimitusajat venyvät. Jos Bavarian tilaa tehtaalta nyt, sen saa kevääksi 2024.

Bavaria SR36  – Monta vaihtoehtoa

Uuden alun jälkeen Bavarian ensimmäinen moottoriveneuutuus oli juuri ennen koronaa tammikuussa 2020 esitelty SR41. Se korvasi vaivatta ja menestyksellä aiemman S40-mallin, SR41:siä on ehditty myydä jo toista sataa. SR36:n odotetaan tekevän vastaavan tempun S36:lle. Ja selvää on, että tulevaisuudessa SR-sarja kasvaa, kun vanhoja kokoluokkia korvataan. 

Jokainen SR-kokoluokka pitää sisällään erilaisia malliversioita. SR36:ssa lähtökohta on matalalla tuulilasilla ja HT-katolla varustettu Open Top, joka on vähän villinkin näköinen. Kattoluukku on vakiona haitarimallinen kangaskattoluukku, jota liu'utellaan käsivoimin. Sähkötoimisuus tulee lisävarusteena, kolmantena vaihtoehtona on sähkötoiminen lujitemuovikattoluukku.

Toinen malliversio on koeajossa ollut Hard Top. Siinä on sama katto ja samat kattoluukkuvaihtoehdot kuin Open Topissa, mutta täyskorkeat tuuli- ja sivulasit. Perän saa suljettua kuomulla. 

Peräkuomullekin on vaihtoehto, jota aiemmin kutsuttiin Coupeksi, mutta nyt kyse on vain HT-version optiosta, lasisesta takaseinästä. Se koostuu kolmesta kummalle sivulle tahansa niputtuvasta liukuovielementistä. Suomen olosuhteita ajatellen varmasti kiinnostava vaihtoehto. Takaseinän saa vain kovan kattoluukun kanssa.

Pienemmissäkin tilaratkaisuissa on muutamia vaihtoehtoja. Esimerkiksi taka-avotilaan saa joko kiinteän aurinkotason muodostavan säilytystilalaatikon tai säädettävän pöydän, jolloin perään muodostuu uimatasolle avautuva U-sohvallinen oleskelutila, jonka toki saa pedattua myös aurinkotasoksi. Kannen alla keskikajuutta ja toiletti ovat aina oven takana, mutta keulakajuutan ja sisäsalongin välinen ovi ja laipio tulevat vasta optiona.

Bavaria SR36 – Mahtavan monipuolinen avotila

Bavariat ovat aina olleet kokoluokissaan tilavia veneitä. Myös SR36:ssa on paikoin jopa erinomaista väljyyttä. 

Ensimmäisenä ihastuttaa valtavan kokoinen avotila, jonka varusteluun kannattaa panostaa tarvittavat tuhannet. Ne kuluvat tiikkiturkkiin, parempaan pöytään ja verhoiluun, muunneltavaan peräsohvaan, sähkökattoluukkuun ja Suomen oloissa tarpeelliseen lämmityslaitteeseen. Näillä eväillä lopputulos on mitä mainioin.

Kookasta uimatasoa kohti avautuva peräsohva nähtiin jo pari vuotta sitten esitellyssä SR41:ssä, mutta se on onnistuneesti skaalattu myös SR36:een. Ehdottomasti yksi veneen suosikkipaikkoja.

Varsinainen avotilan U-sohva alkaa poikittaisena takasohvana ja taittuu paapuuri laitaa pitkin kohti keulaa, ja on jättikokoinen. Sohvalle mahtuu hyvin istumaan kahdeksankin henkilöä. U-sohvan etupäädyssä on kompakti mutta käyttökelpoinen, katse ajosuuntaan istuttava apukuskinpaikka, joka toisin saisi olla korkeammalla. Sen vieressä on ylös sivuikkunan tasalle nostettu loikoilutaso, joka selkänojallisena osoittautui yllättävän rennoksi matkustuspaikaksi.

Tilavan, mukavan ja monipuolisen oleskelutilan kruunaa styyrpuurin laidalla oleva tilava pentterikaappi, johon kuuluu kaksi kookasta vetolaatikkoa, 80-litrainen jääkaappi, iso pesuallas sekä kaksiliekkinen liesi, jonka voi korvata grillillä. Molemmat voi valita joko sähkö- tai kaasukäyttöisenä.

 

Bavaria SR36 ­– Katto korkealla

Sisälle kuljetaan tilavasta ja luontevan loivasta portaikosta. Kulkemisessa avustaa hyvä kaide. 

Sisätilat ovat Bavarian tapaan poikkeuksellisen korkeat, sillä seisomakorkeutta on salongissa, pentterissä ja keulakajuutassa täydet kaksi metriä, keskikajuutan eteisessä 1,95 ja toiletissakin 1,9 metriä. Yhdessä isojen ikkunoiden ja vaalean tammisisustuksen kanssa korkeus tekee Bavarian sisätiloista ilmavat ja avarat. 

Lisävarusteena on tarjolla arvokkaamman oloinen pähkinäpuusisustus, mikä tuskin tilantuntua pilaa, vaikka vakiosisustusta tummempi onkin.

Sisäsalonki ja -pentteri on mitoitettu melko kompakteiksi, mutta ajavat hyvin asiansa, kun muistetaan että pääoleskelutilat ovat ylhäällä kannella. Aamu- ja iltahetkiin tai vaikkapa keskipäivän kuumuudesta hetken rauhaan hakeutumiseen sisäsalonki on omiaan.

Makuukajuutat palauttavat SR36:n tilantarjonnan jälleen huippuunsa. Keulakajuutassa on poikkeuksellisen hyvin tilaa laipion ja vuoteen välissä, ja molemmilla laidoilla on täysikokoiset komerot, joista toisessa on hyllyjä ja toisessa ripustustanko. Vuodekaan ei jää vajaaksi.

Takakajuutassa on kaksi täysikokoista erillisvuodetta, jotka saa yhdistettyä täytepatjojen avulla jättimäiseksi parivuoteeksi. Paapuurin laidalla on samaa runsasta mitoitusta jatkava sohva, joka sopii varavuoteeksikin. Kookkaista ja kahdella korkeudella olevista runkoikkunoista kelpaa katsella ulappaa.

Eteistilan jälkeen keskikajuutan katto on monella erikorkeudella, mutta ilmatilaa riittää kaikkiin kohtiin tarvittavissa määrin: vuoteiden kohdalla makaamisen lisäksi polvet ja pää pystyssä loikoillen lukemiseen, sohvalla istumiseen ja eteistilassa seisten pukeutumiseen.

Myös väliseinällä kuiva- ja märkätilaan jaettua toilettia voi luonnehtia tilavaksi ja toimivaksi, vaikka jako on eräänlainen kompromissi, missä wc-istuin on sijoitettu suihkun puolelle. SR36:n kokoluokassa kyseinen kompromissi on vielä varsin tyypillinen, joskin jotkut kilpailijat tarjoavat toilettiin jo erillisen suihkukomeron.

Bavaria SR36 – Vakaa matkantaittaja

SR36:n ohjaamoon on ladattu tavanomaisen paljon tavaraa, mutta asettelu on selkeää. Oikeastaan vain Volvo Pentan monitoiminäytön sijoitus harmittaa, se on asennettu luettavuuden kannalta väärin vaaka-asentoon.

Tärkeä näkyvyys ohjaamosta on hyvä, mutta ergonomian heikoin lenkki on levymäinen penkki, joka ei liikoja puhuttele. Toisaalta kun jo penkin ulkonäkö ei paljoa lupaa, ei suuresti petykään.

Ajotuntumaltaan Bavaria ei ole ajamisen iloa tarjoava BMW, vaan pikemminkin asiallinen Opel. Ohjaustuntuma on hyvä ja veneen reagointi ohjausliikkeiseen miellyttävän välitöntä. Kaarroksiin SR36 taittuu luontevan halukkaasti, mutta kulkupuoli on tahmeahkoa.

Mukavuudessa ei ole kuitenkaan moitittavaa, sillä runko halkoo puolimetrisiä aaltoja pehmeästi ja kuivasti. Kovempaan keliin ei koeajon puitteissa päästy, mutta vaikutelma on lupaava.

Koeajovene oli varustettu ainoalla dieselvaihtoehdolla, kahdella Volvo Pentan 300-hevosvoimaisella D4:lla ja DPI-vetolaitteilla. Vaihtoehtoina on 350-hevosvoimaiset bensa-V8:t, jotka saa joko punaisina tai mustina eli Volvo Penta tai Mercury MerCruiser merkkisinä.

Koeajomoottoreilla raskaasti varusteltu (esim. hydraulinen uimataso, generaattori, ilmastointi), täyteen tankattu ja viidellä henkilöllä kuormattu esittelyvene ylsi yli 31 solmun huippunopeuteen, mikä sinänsä on ihan riittävä saavutus ja mahdollistaa luontevasti 20–25 solmun matkanopeuden ylläpitämisen. 

Melutaso asettuu matkanopeuksilla miellyttävästi 80 desibeliin tai alle, eikä ainakaan koetuissa olosuhteissa runko tai rakenneääniä noussut mainittavasti esille. 

Suotuisin liukunopeusalue on 23–27 solmua, jolloin kulutus on 3,6 litraa meripeninkulmalla. Huippunopeudella ja sen tuntumassa sekä liukunopeusalueen alapäässä 16–20 solmun alueella kulutus on nelisen litraa meripeninkulmalla. Epätaloudellisinta eteneminen on 9–11 solmun nopeudella, jolloin kulutus nousee 5–6 litraan meripeninkulmalla ja peräaallonmuodostus on häiritsevää. Kuuden solmun uppoumanopeudella ajelee pisimpään, kulutus jää taloudellisesti vain litraan meripeninkulmalla ja melutaso miellyttävästi alle 70 desibeliin.

Kulutukseen suhteutettuna polttoainesäiliön tilavuus on melko vaatimattomat 500 litraa, minkä johdosta toimintamatka jää liukunopeuksilla operoidessa laskennallisesti vain 125 meripeninkulmaan, kun huomioidaan 10 prosentin reservi.

Bavaria SR36 – Rahanarvoinen kokonaisuus

Bavaria on paljon mainettaan parempi venevalmistaja. Se on aina tarjonnut paljon vastinetta rahalle, ja tehnyt sen rehellisesti ilman premium-vouhotusta. SR36 on juuri sitä, missä Bavaria on vahvimmillaan. Se on tyylikäs ja poikkeuksellisen tilava  sportcruiser edulliseen hintaan, mutta ilman käytännöllisyyttä tai toimivuutta uhraavia kompromisseja. Laatuvaikutelmassa saati suunnittelussa ja toteuteuksessa ei ole havaittavissa varsinaisia rimanalituksia.

Edullisuus on toki aina vähän suhteellista. Bavarian tapauksessa poikkeuksellisen terävää lähtöhintaa on puristettu alas vajaalla vakiovarustelulla, mutta samaa tekevät lähes kaikki valmistajat. Koeajoyksilön tavoin varusteltuna SR36 on puolen miljoonan euron vene, mutta dieselkoneilla ja suomalaiseen käyttöön sopivasti varusteltuna reaalihinnat alkavat reilusta 400 000 eurosta, mikä on tilatarjontaan ja kilpailijoihin nähden hyvinkin kilpailukykyinen lukema. 

Jeanneaun lopetellessa Leader- ja NC-mallisarjojen valmistusta saa Bavaria Suomen markkinoilla vastaansa lähinnä Grandezza 37 CA:n, Marex 360 CC:n ja 375:n sekä Galeon 365 HTS:n ja 370 HTC:n. Pääkilpailijat ovat kieltämättä fiinimmin viimeisteltyjä mutta Bavarialla on selvä etu ainakin tiloissa ja euroissa.

• Teksti ja kuvat: Jan Sjölund