Galeon 335 HTS (2019–)– Varteenotettava vaihtoehto

Galeon 335 HTS on vaihtoehto kymmenmetristen sportcruiserien luokkaa Suomessa hallitsevalle Grandezza 34 OC:lle. Ja pätevä sellainen.

Noin 10-metriä pitkä, HT-katolla varustettu sportcruiser on varsin monipuolinen laite. Kokoa on sen verran, että tilaa riittää sekä isomman porukan päiväristeilyyn että normiperheen tai kahden pariskunnan pidempikestoiseen lomaveneilyyn. Silti vene on rantautumistilanteissa suhteellisen helposti hallittavissa ja käsiteltävissä yksinkin.

Perinteisen kaavan mukaan konehuoneessa on yksi tai kaksi bensaa tai dieseliä polttavaa sisäperämoottoria. Muutama valmistaja on esitellyt jo perämoottoriversioitakin. Suomessa luokan markkinaykkönen on ollut vuodesta toiseen suomalaisen Finnmaster Boatsin valmistama Grandezza 33/34 OC. Niitä on myyty viime vuosina 5–10 kappaletta vuosittain, kilpailijoiden jäädessä yksittäiskappaleisiin.

Yksi kilpailijoista on puolalainen Galeon, jolle kymmenen metrin kokoluokka edustaa malliston alkupäätä. Koeajossa oleva 335 HTS esiteltiin mallivuodelle 2019, jolloin se korvasi edeltävän 325:n. Mitenkään mullistavasta uudistumisesta ei ole kyse, sillä perusratkaisut ovat pitkälti entisen kaltaiset: runko on sama ja tilaratkaisun pääpiirteet ennallaan. Muotoilu on kuitenkin uudistettu ja tilaratkaisua säädetty sekä ulkona että sisällä.

Rungon pysymisessä ennallaan ei ole varsinkaan aallokkoajon kannalta pahaa sanottavaa. Runkomuoto on sikäli onnistunut, että tuhdisti rakennettu 335 HTS halkoo ikävääkin aallokkoa mukavan sujuvasti, mikä mahdollistaa reippaankin matkavauhdin ylläpitämisen vielä metrisessä aallokossa. Aallokkoajon miellyttävyyttä parantaa onnistuneen runkomuodon lisäksi jämäkät rakenteet. Galeonissa laidat ei vapise eikä sisustus rytise. Eteneminen on paitsi mukavaa myös kuivaa, sillä roiskeet pysyvät hyvin poissa tuulilasilta.

Ohjaustuntuma on kohtuullisen kevyt mutta hiukan tahmea. Nopeita ohjausliikkeitä seuraa pienoinen viive, ennen kuin 335:n massa kallistuu ja kääntyy. Silti ohjauksessa ja ohjautuvuudessa on jäljellä kosolti dynaamisuutta, ja tarvittaessa 335 taipuu tiukkoihin ja vauhdikkaisiin väistöliikkeisiinkin.

Kaarroskäytös on kaikissa tilanteissa varsin rauhallista, vaikka kulkuasennon muutos on etenkin vauhdikkaissa kaarroksissa melko huomattava. Suoraa linjaa 335 kulkee liu’ussa perä melko syvällä ja keula vastaavasti koholla. Jyrkissä kaarroksissa 335 paitsi kallistuu, myös tiputtaa keulan alas, mikä omalta osaltaan tehostaa kaartosädettä. Epämiellyttävää leikkausta, jossa keula puree veteen liian hanakasti ja muuttaa äkisti suuntaa, ei kuitenkaan ilmene. Myös rungon peräosan ja potkurien pito säilyy tasaisena läpi kaarrosten.

Kahdella sisäperämoottorilla varustetuille kymmenmetrisille veneille tyypilliseen tapaan moottoritrimmeihin ei juurikaan tarvitse koskea. Liukuunnousukiihdytyksessä ne pitää olla alhaalla, eikä edes myötäaallokossa ylöstrimmaamiselle ole oikein tarvetta.

Eniten ajamisen iloa leikkaa testiveneen laiska moottorivalinta. Hinnat alkaen -tason muodostavat kaksi vapaasti hengittävää MerCruiserin 4,5-litraista V6:sta tuottavat 250 hevosvoimaa kumpikin ja ne on koplattu kaksipotkurisiin Bravo 3 -vetolaitteisiin. Silti liukuun nousu ja kaasuun reagointi alakierroksilla on hyvin verkkaista. Käytännössä liukuun nousua kannattaa aina avustaa laskemalla vakiovarusteisiin kuuluvat trimmilevyt alas. Ohjelmoitavat automaattitrimmit olisivat 335:ssa poikaa, mutta niitä ei tehdaslisävarusteiden listalta löydy.

Toisaalta kun vauhtiin on päästy, osoittautuu käytännön suorituskyky ihan riittäväksi. Luonteva matkanopeusalue asettuu 25 solmun molemmille puolille, jolloin moottorit käyvät noin 3 500–4 000 kierrosta minuutissa. Huippunopeudeksi mitattiin himpun yli 34 solmua.

Melutaso on koko nopeusalueella sävyltään tasaisen pehmeää eikä sinänsä mitenkään erityisen häiritsevää, mutta äänenpainemittarin mukaan sitä on melko paljon. 80 desibelin raja ylittyy jo 10 solmun nopeudessa ja kiipeää matkanopeuksilla 83–84 desibeliin ja huippunopeudella jo lähemmäs 90 desibeliin. Moottoriäänet ovat 335:ssa päällimmäisinä, runko-tai rakenneääniä ei joukosta juurikaan erotu.

Kulutuslukemia ei saatu mittaristosta esiin, mutta vuonna 2013 Venemestari-lehdessä koeajettu, kahdella 260-hevosvoimaiselle bensa-V8:lla varustettu 325 antaa hyvää osviittaa. Se kulutti 25 solmun nopeudella 3,7 litraa meripeninkulmalla, joten viitisen sataa kiloa kevyemmäksi ilmoitetun ja uudemmilla moottoreilla varustetun 335:n voi odottaa pääsevän samalla nopeudella alle 3,5 litraan meripeninkulmalla. Sekään ei ole ihan vähän, sillä kilpailijoiden terävin kärki yltää bensakoneilla alle kolmeen litraan.

Dieselkoneisiin päätyminen maksaa 335:ssa pitkän pennin (50 000 €), ja vaikka dieselit ovat taloudellisempia, ei hintaeroa pysty kuromaan umpeen normaalimääriä ajamalla. Valmistajalta saadun mittaustulostaulukon mukaan kulutus tippuu 25 solmun matkanopeudella litralla noin 2,5 litraan meripeninkulmalla ja uppoumanopeuksilla puolittuu oletettavasta noin kahdesta litrasta yhteen litraan meripeninkulmalla. Lisäksi turbodieselien vahvempi vääntö tehnee liukuun noususta ja kiihtyvyydestä ripeämpää. Valinta jää ostajalle, ja loppupeleissä siihen vaikuttanee myös henkilökohtaiset mieltymykset, tottumukset sekä uskomukset turvallisuudesta, luotettavuudesta, kestävyydestä ja ympäristöystävällisyydestä.

Tilaa viihtyä

Galeonin tapaan 335 HTS:n saa lyhyempänä tai pidempänä versiona. Eron tekee uimataso. Testivene oli varustettu pidemmällä, joka nostaa uimatason pinta-alan lähemmäs kolmeen neliömetriin.

Toimiminen isolla uimatasolla on veneen paikallaan ollessa sujuvaa, mutta rantautumistilanteissa saa olla tasapainon kanssa tarkkana, sillä mitään kiiinnipitokaiteita ei ole käsillä. Osavastuu on tietysti kuskilla ja sulavalla kaasun käytöllä.

Avotilan uusittu tilaratkaisu tukee hyvin ison uimatason oleskelu- ja vesiaktiviteettimahdollisuuksia. Uimatason välittömässä läheisyydessä styyrpuurin puolella on sohva, jolle asettuu luontevimmin perää kohti loikoilemaan. Varsinainen aurinkotaso on paapuurin puolella. Aurinkotason etupuolelle jää dinetti ja sohvan eteen ulkopentterikaappi.

Sekä aurinkotason että sohvan alla on tavaratilaa, joista etenkin ensin mainittu on kookas ja luonteva käyttää. Dinetin pöydän ääreen mahtuu mukavasti neljä, muttei yhtään enempää. Isompiakin sohvaryhmiä on nähty. Pentterivarustus muuttuu monipuoliseksi vasta lisävarustelistaa ruksimalla. Pesuallas, hana ja kaapit ovat vakiona, jääkaappi ja sähkögrilli lisävarusteita.

Koko edellä kuvattu tilakokonaisuus toimii mainiosti oleskelussa, kun vene on paikallaan. Matkustuspaikoiksi sohvan ja dinetin istumapaikat ovat sen sijaan vähän tympeitä, sillä näkymät avautuvat lähinnä vain taakse päin. Paremmat näkymät tarjoaa ohjaamon vieressä oleva korotettu loikoilutaso.

Käsikäyttöinen liukukattoluukku on kookas, mutta suhteellisen sujuva käyttää. Sähkötoimisena luukkua ei saa. Seisomakorkeutta HT-katon alla on täydet kaksi metriä. 335:n HT-kate on suhteellisen lyhyt, mikä jättää etenkin avotilan takaosan varsin avoimeksi. Kesäkeleillä se on vain mukavaa, mutta koska kuomuun kuuluu sivu- ja takaseinien lisäksi myös katto, on sen virittämisessä oma hommansa.

Kannen alle Galeon on onnistunut luomaan perinteisen ”täysikokoisen” sportcruiserin tilaratkaisun, johon kuuluu kaksi ovellista makuukajuuttaa vastakkaisissa päissä sekä sisäsalonki, pentteri ja erillinen toiletti niiden välissä. Esimerkiksi Grandezza (34 OC) on luopunut sisäsalongista ja pentteristä, Bavaria (S33 HT) keulakajuutan laipiosta ja ovesta ja Jeanneau (Leader 33 S) on yhdistänyt salongin ja keulan makuukajuutan. Beneteaun (Gran Turismo 32) ja Sea Rayn (Sundancer 320) vaihtoehdoissa on ylipäätään enemmän ulkotilaa sisätilojen kustannuksella. Suomessa edustetuista kilpailijoista oikeastaan vain Sealine (S330) tarjoaa vastaavan, kaikilta osin samat elementit sisältävän sisätilaratkaisun kuin Galeon. Kaikissa on etunsa ja kompromissinsa.

335:ssä keulakajuutan vuode mukailee senttejä säästellen styyrpuurin laitaa. Sen ansiosta oven ja vuoteen välissä on kompakti pukeutumistila, jossa mahtuu seisten pyörähtämään. Vuode jää kuitenkin lyhyeksi eikä sen muoto ole ideaali, minkä lisäksi myös vuoteen molemmille puolille upotetut säilytystilalokerot verottavat tuntuvasti leveyttä. Vuodekokoa voi parantaa lisävarusteena saatavalla täytepalalla, joka kuitenkin syö käytännössä koko kajuutan lattiapinta-alan. Täysikokoinen vaatekaappi täydentää säilytystilatarjonnan.

Salonki saa avaruutta isoista katto- ja runkoikkunoista. Jälkimmäiset ulottuvat myös keula- ja keskikajuuttoihin, mutta verhot on vakiona vain keulakakammarissa. Salongin yhteydessä oleva pentteri näyttää kompaktilta, muttei jää vajaaksi mistään. Sekä kaappi- että laskutilaa on riittoisasti kodinkoneasennusten jälkeenkin.

Myös lattiapinta-alaa ja seisomakorkeutta (190 cm) on riittävästi, jotta salongissa liikkuminen on sujuvaa. Suora sohva on tilankäytöllisesti tehokas mutta oleskelua ajatellen vähän orpo. Pöydän hyödyntäminen esimerkiksi ruokailussa rajoittuu kahteen henkilöön. Pituutta sohvalla on kuitenkin 195 senttiä, joten siihen oikaisee yöksikin. Yläpuolella on täysi kaappirivi, joka kolkuttaa pitkäselkäisen sohvalla istujan takaraivoa.

Keskikajuutassa on vajaan seisomakorkeuden (175 cm) omaava eteistila ja sohva mille istahtaa. Sohvan molemmilla puolilla on hyvin hyödynnettävissä olevat kaapit. Parivuode on leveä (165 cm) mutta lyhyehkö (180 cm). Ilmatilaa vuoteen yllä on kauttaaltaan vähintään 60 senttimetriä, mikä on keskimääräistä parempi tilanne.

Toiletti on jaettu väliseinällä ja ovella kuiva- ja märkätilaan siten, että allaspöytä ja kaapit on kuivalla ja sähkökäyttöinen wc-istuin suihkun puolella. Erillistä wc-istuimen päälle taitettavaa suihkuistuinta ei ole, mutta 180 sentin seisomakorkeus riittää valtaosalle seisten suihkutteluunkin. Kaikki pesu- ja suihkuvedet menevät Galeoneissa vakiovarusteisiin kuuluvaan harmaavesitankkiin, jonka tilavuus 335:ssa on 140 litraa. Myös muut tankit ovat asiallisissa matkavenemitoissa.

Viimeistelty kokonaisuus

Galeonin tapaan myös pienemmän pään mallien sisustuksessa on paljon valinnanvaraa. 335:n vakiosisustus on mattalakattua tammea, muita vaihtoehtoja on kymmenen. Niiden hinnat vaihtelevat puulajista ja lakkauksesta riippuen 4 000 ja 12 000 euron välillä. Testiveneen tyylikäs mattalakattu Lati Grey -sisustus on edullisemmasta päästä.

Sisustuksen viimeistely on korkealuokkaista. Puu- ja verhoilutyö on huoliteltua ja kattavaa. Paljasta lujitemuovia tai viimeistelemättömiä pintoja ei löydy oikein etsimälläkään. Kaappien ja säilytystilojen sisustatkin on verhoiltu ja viimeistelty vimpan päälle.

Aivan sama yltäkylläisyys ei yllä avotilaan, joka on osin käytännön syistäkin sisätilaa pelkistetympi. Istuinverhoilun tuntuma on melko muovinen ja verhoilematon sisäkatto paljas. Ilman lisävarusteena hankittavaa tiikkilattiaa yleisilme olisi melko muovinen.

Vakiovarustelu on varsin kitsas, joten hankintabudjetissa pitää olla varaa lisävarustelulle. Jo aiemmin esille tulleiden lisäksi muun muassa sellaiset itsestäänselvyydet kuin keulapotkuri, peräkuomu, lämmityslaite ja karttaplotteri ovat lisävarusteita. Testiveneen kaltainen varustekokoonpano nostaa hintaa liki 70 000 eurolla.

Pääkilpailijoista Jeanneaun ja Sealinen varustelut ja listahinnat ovat varsin lähellä Galeonia. Beneteau ja Bavaria ovat lähtöhinnoiltaan himpun halvempia ja yhtä köyhästi varusteltuja, Sea Ray taasen hitusen kalliimpi. Grandezza hinnat alkavat aina kolmosella, mutta siinä on muihin nähden ylivertainen varustelu vakiona. Kun Galeonin varustelee Grandezzan tasolle, ovat hinnat kutakuinkin tasoissa. Valintamittelö alkakoon.

• Teksti ja kuvat: Jan Sjölund