DB tulee sanoista Day Boat eli päivävene, ja on Jeanneaun perinteikäs mallinimi, joka on kuitenkin ollut reilut 20 vuotta hyllyllä. Nyt eletään päiväretkiveneilyn kulta-aikaa, joten naftaliinista kaivettu nimi on ajankohtainen. 

Ihan pienistä päiväpurtiloista ei tosin ole kyse, sillä uusi mallisarja korkattiin viime vuonna esitellyllä, 13-metrisellä DB/43:lla. Tammikuussa sen rinnalle esiteltiin Düsseldorfin venemessuilla reilun metrin lyhyempi DB/37, jota päästiin huhtikuun alussa Cannesissa koeajamaan.

DB Yachts -mallisarjan myötä Jeanneau kertoo kurottavansa ensimmäistä kertaa hiukan hankalasti määriteltävään premium-luokkaan. Premiumilla tavataan tarkoittaa jotain tavallista fiinimpää, parempaa, laadukkaampaa ja yleensä myös kalliimpaa, mutta aika usein se on vain markkinoinnissa käytettävää sanahelinää.

Ja vähän niin se on DB/37:ssakin. Ehtaa premiumia siinä on oikeastaan vain ylväs muotoilu ja sisustuksen tyylikkyys. Sen sijaan esimerkiksi suunnittelusta ja toteutuksesta, viimeistelystä sekä komponenteista ja materiaaleista syntyvä laatuvaikutelma ei ole oleellisesti muita (Cap Camarat 10.5 ja 12.5) tai aiempia (Leader 36 ja 40) Jeanneaun saman kokoluokan malleja kummallisempi.

Tämä ei toki tarkoita, että DB/37 olisi jotenkin heikko esitys. Ensimmäisenä yllättävät runsaat sisätilat. 

Molemmat makuukajuutat ovat huomattavan tilavia ja viihtyisiä, ja toiletti on jaettu aidosti kuiva- ja märkätilaan. Wc-istuin ei siis ole suihkukomerossa, kuten se monessa kompromississa tapaa olla. Näiltä osin ”päiväjahtina” markkinoitavassa DB/37:ssa on jopa paremmat oltavat kuin matkaveneenä pidetyssä Leader 36 sportcruiserissa, jonka se tavallaan korvaakin.

Se mitä Leader 36:een verrattuna DB/37:sta puuttuu, on sisäsalonki ja -pentteri. Kulkuportaikon vierustalta löytyy tosin kaapisto, jota valmistaja kutsuu aamiaispisteeksi. Ajatus syntynee siitä, että lisävarustukseen kuuluvat kalusteisiin upotettu mikroaaltouuni ja jääkaappi. Aamusämpylän ja mehun saa siis valmisteltua kajuutan kätkössä ja nautittua sängyssä, jos ei halua siirtyä ulos kannelle, josta varsinaiset oleskelutilat löytyvät.

Vaaleasävyinen puusisustus on tyylikäs ja etenkin keulakajuutan kalustuksessa on muotoja ja monipuolisuutta, eräänlaista ranskalaista eleganssia, kenties. DB/37:n muotoilusta ja suunnittelusta on vastannut italialainen Garroni Design, runko on puolestaan yhdysvaltalaisen Michael Petersin käsialaa. Molemmat ovat Jeanneaun pitkäaikaisia luottokumppaneita, ja yhteistyön tuloksena on syntynyt liuta muitakin Jeanneau- ja Prestige-malleja.

Jeanneau DB/37 – Enemmän tai vähemmän ulkona

Garroni on onnistunut luomaan DB-mallisarjalle selvän identiteetin, joka syntyy etenkin yhdenmukaisesta muotoilusta ja kannen tilaratkaisusta, jonka ytimessä ovat keskilinjalle sijoitetut ja vapaasti molemmilta laidoilta kierrettävissä olevat kalusteet. DB/37:ssakin ratkaisu toimii mainiosti, vaikka aivan DB/43:n flow’hun se ei ylläkään.

Takimmaisena on kahdesta sohvasta ja pöydästä koostuva oleskelutila, jonka koko riittää mukavasti kuudelle ja tiiviisti kahdeksallekin. Silloin tosin reunimmaiset istuvat jo metallisten mukitelineiden päällä, jotka on jostain syystä katsottu tarpeelliseksi upottaa sohvien istuinpehmusteisiin. 

Sohvien väliin saa 8 000 euron premium-hintaan muunneltavan puupöydän, jonka viimeistelyn taso jää kuitenkin selvästi vaikkapa Aquadorien, Nimbuksien, Galeonien tai Windyjen vastaavista. Takimmaisen sohvan selkänoja taittuu alas aurinkotasoksi ja etummainen sohva on asennettu liukukiskolle, joten sen etäisyyttä pöytään tai keulan puolella olevaan pentterimoduuliin voi justeerata tarpeen mukaan. Vaihtoehtoja erilaisiin tilanteisiin piisaa.

Toisin kuin DB/43:ssa, DB/37:n pentterimoduuli ei ole ympärikuljettavissa, koska se on etureunasta kiinni ohjaamon penkkirivin selkämyksissä. Silti Jeanneau mainostaa sitä ”saarekkeena”.

Sinänsä myös DB/37:n pentterin ääressä on hyvin tilaa ja luonteva touhuta, vaikka isosiskon kaltaista tilavuuden ja vapaan kulkemisen tuntua ei synnykään. Plussaa pentteri saa siitä, että tilaa on varattu sekä liedelle että grillille ja kansi on maltettu jakaa kahteen osaan. Näin ollen toista kannen puoliskoa voi hyödyntää työ- ja tarjoilutasona, kun sen alle jäävää varustusta ei tarvita.

DB/37 on varustettu muodikkailla avattavilla laitaterasseilla, jotka tosin tulevat mukaan kuvaan vasta lisävarustepaketissa. Avattuna terassit kasvattavat huomattavasti avotilan lattiapinta-alaa ja veneen huomioarvoa, mutta muuta erityistä funktiota niille on vaikea osoittaa. Toki avatuilla laitaterasseilla on mukava istuskella veden ääressä ja vaikka hyppiä veteen, mutta saman asian ajaa kookas uimatasokin. 

Uimataso on DB/37:ssa kiinteä, eikä hydraulista saa edes lisävarusteena. Alle 40-jalan kokoluokassa hydraulinen uimataso on toki ylipäätään melko harvinainen lisävaruste. Iso liukukattoluukku on sen sijaan normikauraa, mutta odotuksien vastaisesti sitäkään ei DB/37:ssa ole eikä saa. Iso, tuulilasissa kiinni oleva katto on toki Jeanneaulta tietoinen ratkaisu, jolla se erottuu välimeren T-Top-veneiden valtavirrasta.

Keulaan kuljetaan DB/37:ssa yhtä sujuvasti molemmilta puolilta. Perillä odottaa selkänojallinen loikoilutaso, jonka mukavuus on perusaurinkopatjaa paljon parempi. Sitä toki voinee odottaakin, kun patjojen ruksaaminen lisävarustelistalta lisää loppusummaa liki 7 000 eurolla. Toinen silmiä kostuttava ja takavuosien Mersujen lisävarustelu- ja hinnoittelupolitiikkaa muistuttava varuste on avotilan neppareilla kiinnittyvä mattosarja, joka kustantaa 6 200 euroa. Tiikkiturkki olisi toki vielä huomattavasti kalliimpi, mutta ainakaan toistaiseksi sitä ei ole tarjolla.

Jeanneau DB/37 – Miellyttävä vesillä

Yllättävän pitkä penni kuluu myös Suomessa tarvittavaan kuomuvarustukseen. Ohjaamon ja pentterin sivuilta sulkevista kuomuseinämistä ja peräkuomusta syntyy 15 000 euron kustannus. Peräkuomua ei päästy kokeilemaan, mutta ohjaamon kuomuseinät pysyvät paikallaan napakasti reippaammassakin ajossa. Ihan tiivis kuomu ei ole, sillä sateessa ajettaessa ajoviima puski tippoja kuomun raoista läpi.

Ohjaamon ergonomia on parhaimmillaan seisten penkkiin nojatessa, tosin silloinkin kosketusnäyttöjä sekä trimmilevyjen ja tuulilasinpyyhkimien kytkimiä joutuu kurottelemaan. Pahempi ongelma on kuitenkin heikko näkyvyys, jota haittaa matalalta alkava katto sekä sen paksut etu- ja takapilarit. Kuomut tekevät näkökentästä vielä pirstaleisemman.

Kehuja rapisee puolestaan ajettavuudesta. Ohjaustuntuma on täsmällinen ja runko hoitaa hommansa hyvin. Ranskalaisisännät aristelivat lähtöä metriseen aallokkoon, mutta se ei ole DB/37:lle mikään ongelma. Keula nielee vasta-aallokkoa eleettömän mukavasti ja sopivan tarkan ohjauksen ansiosta sivuaallokossa luoviminen on sujuvaa. 

Myötäaallokossa ja kaarroksissa syntyy jo hiukan sporttinen tuntuma, kun DB/37 irtoaa aallonharjalta tasapainoisesti keventäen ja taittuu kaarroksiin halukkaasti sekä luontevasti kallistuen. Rungossa ja potkureissa riittää pitoa ja koneissa vääntöä tiukempiinkin kurveihin.

Toistaiseksi DB/37 on saatavana vain sisäperämoottoreilla varustettuna, ja niidenkin valinta on tehty helpoksi: tarjolla on Volvo Pentan 320-hevosvoimaiset D4-dieselit DPI-vetolaitteilla, joko joystickilla tai ilman.

Huippunopeutta saavutettiin aallokossakin vajaat 34 solmua, joten paremmissa olosuhteissa 35 solmua mennee helposti rikki. Kiihtyvyys on väkevää ja kaasuun reagointi sähäkkää myös liukunopeuksilla. 

Huippunopeudella dieseliä palaa 3,8 litraa meripeninkulmalla. Taloudellisin liukunopeus löytyy 25 solmun kohdalta, jolloin kulutus putoaa puolella litralla 3,3 litraan meripeninkulmalla. Desibelejä ei aallokkoajossa saatu järkevästi mitattua, mutta moottorimelua voisi aistinvaraisesti arvioituna olla vähemmänkin. 

Syksyllä Cannesissa sisäperäversion rinnalle esitellään perämoottoriversio, johon ripustetaan kaksi 400-hevosvoimaista konetta. Huippunopeus ainakin kasvaa, mutta niin voi odottaa käyvän kulutuksellekin. Melutasosta on paha mennä sanomaan etukäteen mitään. 

Jeanneau DB/37 – Premium hinta

Varsinkin maailmalla päiväjahdeista ollaan valmiita maksamaan ja siihen suoneen Jeanneaukin iskee ihan ronskisti. DB/37:n ideana on olla isommalla katolla ja paremmalla asumismukavuudelle varustettu vaihtoehto esimerkiksi Fjordin ja Pardon vastaavan kaliiberin malleille. Käytännössä se tarkoittaa, että jo niukasti vakiovarustellun DB/37:n alkaen hintakin nousee yli puoleen miljoonaan euroon.

Suomen markkinoilla DB/37:ää voi verrata esimerkiksi samalla voimalinjalla, mutta kattavammin vakiovarusteltuun Nimbus T11:sta, jonka hinnat alkavat 450 000 eurosta. Asiallinen ja Suomen olosuhteita tukeva lisävarustelu nostaa DB/37:n hinnan jonnekin 650 000–700 000 euron alueelle, jolloin ollaan kattavasti varustellun Grandezza 37 CA:n kanssa samalla tontilla. Niin sanottu täysi latinki tekee DB/37:sta yli 800 000 euron veneen, mutta se sisältääkin sitten jo gyro-vakaimen, generaattorin ja ilmastoinnin.

Rahalla saa toki takuulla päitä kääntävän päiväjahdin, jossa päivä venähtää vaivatta ja mukavasti vaikka kahden pariskunnan viikon veneilylomaksikin. DB:n tyyli on ehtaa ”mediterraanaa”, mutta miksei DB/37:n voi kuvitella keräävän katseita aurinkoisessa ja kesävieraita kuhisevassa Hangossa, Nauvossa tai jossain muussa Suomen veneilyskenen hotspotissa.

Muoto- ja tyyliseikat ovat aina mielipiteitä, mutta ainakin DB/37:ssä riittää molempia. Muutamia epäkäytännöllisyyksiäkin tulee vastaan, mutta mitäpä niistä, kun isot linjat ovat kunnossa. C’est la vie!