Vesikulkuneuvojen ensirekisteröintitilasto kuvaa hyvin uusien veneiden kaupan tilaa, joskin venekaupan luonteesta ja veneiden pitkistä toimitusajoista johtuen viiveellä. Käytännössä valtaosa vuonna 2022 ensirekisteröidyistä veneistä on myös myyty vuoden 2022 aikana, mutta mukana on myös vuoden 2021 ja isompien moottori- ja purjeveneiden osalta kenties jopa vuoden 2020 aikana myytyjä veneitä.
Venekauppa kukoisti varsinkin koronavuosina 2020 ja 2021. Vuonna 2020 vesikulkuneuvojen ensirekisteröintimäärä nousi yli 19 prosentilla 4 769 kappaleeseen. Kasvu jatkui toissa vuonna lähes 10 prosentilla 5 166 kappaleeseen.
Vaikka ensirekisteröinnit vähenivät viime vuonna 11 prosentilla, on 4 589 uuden vesikulkuneuvon rekisteröintimäärä yhä selvästi 2010-luvun keskiarvoa suurempi. Viime vuosikymmenellä vuotuiset ensirekisteröintimäärät vaihtelivat 3 566 ja 4 480 kappaleen välillä, ja keskiarvoksi muodostui 3 952.
Ylivoimaisesti myydyin vesikulkuneuvotyyppi oli tavanomaiseen tapaan moottoriveneet, joita rekisteröitiin viime vuonna reilut 3 300. Luku sisältää satakunta muutakin vesikulkuneuvoa, etupäässä ilmatyynyaluksia, hydrokoptereita ja sauna- tai työlauttoja.
Moottoriveneiden tavoin myös vesijettien kiivaimmat kauppavuodet ovat toistaiseksi takana, mutta niitäkin ensirekisteröitiin viime vuonna lähes 1 200 kappaletta. Purjevenekauppa näyttäisi vakiintuneen Suomessa hyvin alhaiselle tasolle. Viime vuonna rekisteriin saatiin 17 uutta purjevenettä, kun vielä vuonna 2010 lukema oli 114. Alimmillaan purjevenekauppa oli vuonna 2017, jolloin ”kilpiin” meni vain 12 uutta purtta.
Venekauppa keskittyy
Moottoriveneiden osalta markkina on varsin vakaasti ja keskittyneesti suurten kotimaisten venemerkkien hallussa, mutta niiden keskinäinen kilpailu markkinaosuuksista on tiukkaa.
Merkkikohtaisesti tarkasteltuna Buster jatkaa tuttuun tapaan venekaupan selkeänä ykkösenä ja Yamarin kutakuinkin yhtä selkeänä kakkosena. Yamarin-myynti kuitenkin sakkasi selvästi kokonaiskauppaa jyrkemmin, joten se hävisi markkinaosuuttaan.
Silverien kauppa kävi sen sijaan toiseen suuntaan, ja se onnistui yleisestä laskusta huolimatta kasvattamaan myyntiään. Palkintona nousu Suvin ja Fasterin ohi viime vuoden rekisteröintitilaston sijalle kolme.
Terhi jatkoi viime vuonna sijalla kuusi, Finnmasterin kiilatessa AMT:n ohi sijalle seitsemän. Yamarinin ohella AMT oli kärkimerkeistä ainoa, joka hävisi markkinaosuuttaan.
Suurista merkeistä kehnoimmin viime vuosi meni kuitenkin ruotsalaisen Nimbuksen omistukseen siirtyneellä Bellalla. Yhteenlaskettuna sen kaikkien neljän venemerkin rekisteröintimäärä (Falcon 93, Bella 43, Flipper 31 ja Aquador 6) yltäisi sijalle seitsemän oikeuttavaan 173 kappaleeseen, mutta kaikkien merkkien rekisteröintimäärät ovat reilusti miinuksella (Falcon -28,5 %, Bella -45,6 %, Flipper -35,4 % ja Aquador -33,3 %).
Viime vuoden myydyin tuontivenemerkki oli parin edellisen vuoden tapaan venäläinen Vboats. Sen rekisteröintimäärä pieneni edellisvuoteen verrattuna vain 18 prosentilla. Voitanee olettaa, että merkittävä osa viime vuonna rekisteröidyistä 63 Vboatsista oli myyty ja tuotu Suomeen ennen kuin Venäjä aloitti helmikuun lopulla sodan Ukrainaa vastaan. Sodan jatkuessa tyrehtyy venäläisten veneiden myynti viimeistään EU:n lokakuussa huviveneisiin laajentamiin tuontipakotteisiin.
Ukrainalainen Brig on hallinnut täysin suvereenisti jo vuosia Suomen kovapohjaisten kumiveneiden eli rib-veneiden markkinoita. Venäjän sotatoimien takia Brigin toiminta on keskeytynyt, mutta viime kaudelle Suomeen ehdittiin myydä ja saada vielä 40 venettä, mikä riitti rekisteröintitilaston 15. sijalle.
Yamaha perälautakisan kärjessä
Venekauppaa voidaan tarkastella myös merkkikohtaista tilastoa laajemmalla tasolla, jolloin mukaan tulee venemerkkien ja -valmistajien suhteet perämoottorivalmistajiin ja niiden jälleenmyyjäverkostoihin.
Niin sanotussa perälautakisassa viime vuoden selkeä ykkönen oli Yamaha. Japanilaisjätti omistaa sekä Buster, Yamarin ja Yamarin Cross -veneitä valmistavan Inhan Tehtaat sekä Yamaha-perämoottoreita maahantuovan ja AMT, Finnmaster, ja Finnmaster Husky -veneitä markkinoivan Yamaha Motor Finlandin. Niiden lisäksi myös Suvin moottoriveneet myydään Yamahan perämoottoreilla varustettuina, joten Yamahan osuus reilun 3 000 moottoriveneet kokonaismarkkinasta on lähes puolet (1 514).
Toiseksi suurin leiri rakentuu Honda-perämoottoreita maahantuovan Brandt-konsernin ympärille. Se omistaa Silver-, Terhi ja TG-venemerkit sekä toimii Fasterien markkinoijanaja ja jakelijana. Viime vuonna Honda-leiriä edustavien venemerkkien yhteenlaskettu rekisteröintimäärä oli 838.
Kolmannessa ryhmittymässä on Mercuryn asiakasmerkit. Bellan merkkien lisäksi niihin kuuluvat oheiselta 30 eniten rekisteröidyn venemerkin listalta jo mainitut Vboats ja Brig sekä Axopar, Sting, Nordkapp, NorthSilver, Nimbus ja Saxdor. Niiden yhteenlaskettu rekisteröintimäärä oli 373.
Muista merkeistä Alutrollit ja Sandströmit myydään Tohatsuilla ja Arronetit Suzukeilla varustettuina. Vapaiksi perälaudoiksi jäävät Rönnqvist, Pioner, Linder, Anytec ja Paro jakautuvat lähinnä Mercuryn ja Yamahan kesken. Targat ja Grandezzat varustetaan valtaosin Volvo Pentan sisäperämoottoreilla.
Viiden metrin kokoluokka suosituin
Rekisteröintitilaston avaaminen mallitasolle paljastaa moottorivenekaupan voimakkaan keskittymisen 4–6 metrin kokoluokkaan, ja siinä erityisesti viisimetrisiin bowrider-tyyppisiin avoveneisiin, jotka valtaavat mallikohtaisten tilastojen kärkisijat.
Koon ja venetyypin lisäksi myös valmistusmateriaalilla on merkitystä. Viime vuoden kymmenen myydyimmän venemerkin listalle yltää neljä alumiinivenemerkkiä (Buster, Faster, Falcon ja Vboats), neljä sekä alumiini- että lujitemuovirunkoisia malleja valmistavaa merkkiä (Yamarin, Silver, Finnmaster ja AMT) sekä yksi lujitemuovi- (Suvi) ja yksi ABS-muovivenemerkki (Terhi).
Viime vuoden myydyin venemalli oli toissavuoden tapaan Busterin 4,8-metrinen M. Kisa oli tiukka, sillä Terhi 480 kiilasi Buster L:n ohi kakkoseksi, häviten Buster M:lle vain kahdeksalla veneellä.
Busterin avovenemallisto myy kauttaaltaan hyvin, ja sen mallit valtaavatkin eri kokoluokkien kärkipaikat. Pienempien S-, M-, L- ja X-mallien lisäksi myös yli kuusimetristen XL- ja XXL-mallien sekä yli seitsemän metristen Magnum- ja SuperMagnum-mallien markkinaosuudet kukoistivat.
Yamarinin vajaan 400 veneen rekisteröintimäärä jakautuu tasan puoliksi alumiinirunkoisten Yamarin Crossien ja lujitemuovirunkoisten Yamarinien kesken. Mallikohtaiset luvut ovat pääosin mollivoittoisia, viime vuoden myydyimmäksi ohjaushyttiveneeksi noussutta Cross 60 Cabinia ja Yamarin 50 BR -uutuusmallia lukuun ottamatta.
Yamarinien rekisteröintimäärän heittelyä selittää osin yhteyskäyttövenepalvelu Skipperin edellisvuodelle osuneet hankinnat, jotka näkyvät etenkin Yamarin 60 ja 63 DC:n, Yamarin Cross 57:n ja 20 myydyimmän yli 5,5-metristen avoveneen listalta tyystin pudonneen Yamarin Cross 62:n luvuissa.
Pienten avoveneiden luokassa jyrää Busterin ja Terhin lisäksi Suvin ja Silverin suosituimmat mallit. Yli 5,5 metrin avoveneissä Busteria haastoi viime vuonna etenkin Faster ja Silver, mutta myös Falcon suosituimmalla BR 6 -mallillaan.
Daycruisereissa Yamarin on hiipumisesta huolimatta yhä ykkönen. Daycruiserien myynti on Suomessa keskittynyt vahvasti noin 6,5 metrin koko- ja 50–75 000 euron hintaluokkaan. Ohjaushyttiveneissä TG:n kokonaispanos on vahva, vaikka viime vuonna luokan ykkössija lipsahtikin Yamarinille.
Asuttavampien matkaveneiden alle 10 metristen luokan kärkeen mahtuu sekä avo-ohjaamollisia DC-malleja että hyttiveneitä. Yhteistä kaikille on kuitenkin mahdollisuus majoittua kiinteisiin vuoteisiin, valmistaa ateria varustukseen kuuluvassa pentterissä ja asioida erillisessä toiletissa. Myydyimmäksi nousi viime vuonna Finnmaster T8, joka jätti toissavuoden ykkösen, Yamarin 88:n taakseen kakkoseksi.
Yli 10-metristen matkaveneiden luokkaa ovat aiemmin hallinneet Targa ja Grandezza, mutta viime vuosi toi muutoksen, kun kärkeen kiilasivat Axoparin ja Saxdorin isot, perämoottoreilla varustetut hyttivenemallit. Toki listalle mahtuu myös Targan ja Grandezza suosituimmat mallit, mutta kärjen muutos kuvastaa suurten perämoottoriveneiden suosion rantautumista myös Suomeen.
Varsinkin kahdella 300- tai 350-hevosvoimaisella perämoottorilla varustettavan, 11,5-metrisen Axopar 37:n myyntimäärä on kova saavutus. Varsinkin kun yhdentoista 37 XC:n lisäksi Suomeen myytiin viime vuonna yksi 37 ST -avomalli sekä kaksi Axopar 37:n Brabus Shadow 900 -luksusversiota.
Koon kasvaessa moottorivenemallien rekisteröintimäärät pienenevät nopeasti yksittäisiin kappaleisiin, eikä niitäkään ole lopulta montaa. Suurin viime vuonna Suomeen rekisteröity moottorivene oli 20-metrinen italialainen Pershing 6X. Muut yli 40-jalkaiset moottoriveneetkin on nopeasti lueteltu. Ne ovat Galeon 500 Fly, Fairline Targa 45 GT, Princess V50 ja Targa 46.
Jetit vetää, purjeet ei
Vesijettien markkinakakulla on käytännössä vain kolme jakajaa, kanadalaisen BRP:n Sea-Doo sekä japanilaiset Yamaha ja Kawasaki. Sea-Doo on niistä Suomessa ylivoimainen ykkönen.
Viime vuonna ensirekisteröidystä 1 195 vesijetistä peräti 1 059 oli merkiltään Sea-Doo, eli japanilaiskilpailijoille jäi jälleen vain rippeet. Yamahoja myytiin 94 ja Kawasakeja 41. Huvijettien lisäksi Suomeen myytiin viime vuonna yksi Rescue Runner -pelastusjetti.
Jos joku huomaa tässä esitettyjen lukujen poikkeavan hienokseltaan Traficomin julkaisemista luvuista, on syynä tilaston jalostus ja oikaisu. Sea-Doon -malleja kun on kirjattu vesikulkuneuvorekisteriin myös moottoriveneinä ja jopa moottoripurtena.
Oikeita moottoripursia ei viime vuonna myyty yhtäkään. Purjeveneiden myynti pieneni viidellä kappaleella 17 veneeseen. Viime vuoden myydyin purjevenemerkki ja -malli oli kolmella veneellä Hanse 388. Hallberg-Rassyja myytiin yhteensä kaksi, yksi 400 ja yksi 44. Niiden lisäksi rekisteriin lisättiin yksi uusi Beneteau Oceanis 30.1, Django 770, Dragonfly 40, Jeanneau Sun Fast 3300, Lagoon 46, Linjett 43, Oyster 595, Swan 54, X4.6 sekä kaksi ”muuta” ja yksi ”omavalmiste”.
