Merivartijan mainio työrukkanen: Uudet veneet soveltuvat erinomaisesti veden varaan joutuneen pelastamiseen

Vesilläliikkujien turvallisuus otti elokuussa aimo harppauksen eteenpäin, kun merivartioasemat vastaanottivat uudet rib-veneet käyttöönsä. Uuden veneen erikoisuuksiin kuuluu aukeava sivuportti, joka tekee siitä oivan pelin veden varaan joutuneen pelastamiseen.

Myös keula avautuu, mikä mahdollistaa muun muassa potilassiirrot kalliorannoilta. Länsi-Suomen merivartiosto onkin jo päässyt hyödyntämään avautuvaa keulaporttia potilaan evakuoinnissa (kts. Totalveneen uutinen aiheesta).

Vene on tyypiltään rib-vene eli suomeksi "kovapohjainen kumivene" (englanniksi "rigid inflatable boat" eli RIB).

Veneeseen kuuluu myös ensihoitovarustus, ja paarit saa kiinnitettyä veneen peräkannelle poikittain. Kiireellisiin saariston potilassiirtoihin helikopteri soveltuu kuitenkin parhaiten, mutta NV 17 -sarjan veneet tuovat hyvän lisän saariston sairaankuljetuksiin.

Lyhenne NV tulee sanoista "nopea vene". Numero 17 viittaa hankintapäätösvuoteen eli vuoteen 2017.

21 venettä 2022 mennessä

Rajavartiolaitos vastaanotti merivartiostojen käyttöön vuosi sitten ensimmäisen NV 17 -veneen. Tämän vuoden elokuussa veneitä tuli viisi lisää.

Vene on tyypiltään Zodiac MilPro SRA 850. Kyseessä on 8,5 metriä pitkä rib-vene, joka painaa noin kolme tonnia. Vene on varustettu kahdella Yamahan 350-hevosvoimaisella perämoottorilla, joilla saavutetaan yli 50 solmun nopeus.

Veneen ominaisuuksiin kuuluvat muun muassa ergonominen ohjailuympäristö, laaja muunneltava kansitila, rantautumis- ja pelastusportit sekä monipuolinen navigointi- ja viestivälinevarustus.

Veneen väritys on sinivalkoinen Rajavartiolaitoksen uuden värimallin mukaisesti.

Uudet veneet toimittaa Rajavartiolaitokselle Yamaha Motor Europe N.V., branch in Finland. Hankintasopimus sisältää 21 venettä sekä option viidelle lisäveneelle.

Venesarja on valmis vuoteen 2022 mennessä.

Kun sekunnit merkitsevät

Yksi uusista veneistä on Suomenlinnan merivartioaseman käytössä Helsingin edustalla aivan ulkosaariston rajalla. Totalvene.fi pääsi vierailulle merivartioasemalle selvittämään, miten vene on suoriutunut alkutaipaleellaan.

Suomenlinnan merivartioasemalla tyypillinen kiireellinen hälytystehtävä on veden varaan pudonneen henkilön pelastaminen. Suomenlinnasta vene pääsee ampaisemaan sekunneissa laiturilta avomerelle.

Asemalta rib-vene saavuttaa suuren osan Helsingin merialuetta muutamassa minuutissa. Veneen miehistöllä on pintapelastajan koulutus, joten veden varaan joutunut voidaan pelastaa myös uiden. Pelastustehtävässä veneen kyytiin saadaan tarvittaessa myös sukeltaja.

Uusi vene saa aseman merivartijoilta kehuja etenkin sen kyljessä sijaitsevan pelastusportin ansiosta.

– Kokemukseni veneestä rajoittuu viiteen päivystysvuoroon, mutta jo nyt voin sanoa, että kyseessä on erittäin hyvä työkalu. Veden varaan joutuneen pelastaminen onnistuu veneellä hyvin, ja veneellä ehtii nopeasti paikalle, ylimerivartija Henri Henttinen kertoo.

Henttinen kehuu myös veneen tilavaa takakantta, joka mahdollistaa sukeltajien työskentelyn veneessä ja myös ensiavun antamisen onnettomuusuhreille.

Vaatii erikoiskoulutuksen

Kuka tahansa merivartija ei uuden veneen puikkoihin pääse. Ennen kuin venetyypillä saa operoida, pitää merivartijan suorittaa tyyppikoulutus.

Henttisellä on hankittuna pätevyys toimia uuden NV-veneen päällikkönä.

– Veneellä operoidaan yleensä siten, että toinen navigoi ja toinen keskittyy ohjaamiseen, Henttinen selventää.

Erityistä kiitosta Henttinen antaa moottoreiden hiljaiselle käyntiäänelle.

– Vanhassa veneessä moottorit piti sammuttaa, jos olimme pysäyttäneet veneilijän tarkastusta varten. Muutoin veneilijä ei kuullut, mitä sanomme, emmekä me kuulleet veneilijää, Henttinen kertoo.

Myös veneen avautuva keulaportti saa Henttiseltä kiitosta, mutta hän uskoo sen käyttötarpeen jäävän Helsingin edustalla vähäiseksi.

– Meidän vesillämme saarten rannat ovat niin matalat ja kivikkoiset, ettei niille keula edellä pääse rantautumaan. Meillä ei juuri ole jyrkkiä ja syviä kalliorantoja, kuten vaikkapa Saaristomerellä. Siellä tämä avautuva keulaportti on kuitenkin erinomainen, Henttinen sanoo.

Merten ambulanssi ja sotilasajoneuvo

Vesilläliikkujat mieltävät merivartijat usein pelastajiksi, jotka kiitävät apuun merihädässä. Helposti unohtuu, että merivartiostot kuuluvat Rajavartiolaitokseen, jonka ensisijainen tehtävä on maa- ja merirajojen valvonta ja tarvittaessa myös rajojen puolustus aseellisesti yhdessä Puolustusvoimien kanssa.

Rauhan aikana Rajavartiolaitos kuuluu sisäministeriön alaisuuteen, mutta kriisiaikana Rajavartiolaitos muuttuisi pesunkestäväksi sotilasorganisaatioksi. Kriisin tai sodan uhatessa raja- ja merivartiostoja vahvennettaisiin reserviläisillä.

Sotilaan roolin ohella merivartijoilla on myös poliisin rooli. He tekevät vesiliikennevalvontaa, kuten valvovat nopeusrajoituksia, tarkkailevat veneilijöiden ajokuntoa (eli puhalluttavat alkometriin) sekä tarkistavat, onko veneissä lakisääteiset varusteet ja asiakirjat kunnossa. Merivartijat tekevät merialueilla käytännössä kaikkia samoja poliisitehtäviä kuin poliisipartiot maissa.

Merivartijat ovat myös merten ambulanssimiehiä ja ensihoitajia. Saariston ja merialueiden sairaankuljetukset ja ensihoitotehtävät hoituvat usein Rajavartiolaitoksen kuljetuskalustolla (vene tai helikopteri) ja ensihoidon aloittaa ensihoitokoulutettu merivartija.

Merivartioston aluskalustoon kuuluu myös palokuntakalustoa. Partioveneistä löytyy usein muun muassa moottoriruisku ja sammutusletkua.

Sopii kaikkiin tehtäviin

Rajavartiolaitoksen tiedotteen mukaan merivartiostojen uudet rib-veneet soveltuvat Rajavartiolaitoksen kaikkiin lakisääteisiin tehtäviin. Suomeksi tämä tarkoittaa, että vene on myös täysverinen ”sotakone”.

Rajavartiolaitoksella on omat sotilaalliset erikoisjoukkonsa, joiden tehtävänä on muun muuassa rannikon ja saariston erikoisoperaatiot, terrorismin torjunta ja virka-avun antaminen poliisille.

Rib-veneitä on maailmalta tulevissa uutiskuvissa totuttu näkemään merivoimien ja merijalkaväen erikoisjoukkojen kulkuvälineinä. Myös NV 17 -veneestä huomaa, että se soveltuu erinomaisesti sotilaskäyttöön, vaikka Rajavartiolaitos ei tätä veneen ominaisuutta suuresti ole mainostanut.

Sen verran Rajavartiolaitos kuitenkin on savuverhoa raottanut, että sen Twitter-tilillä julkaistiin syyskuussa kuva, joissa NV 17 -venettä käytettiin kovapanosammunnoissa merellä.

Kuvassa näkyi, kuinka veneen perään oli kiinnitetty raskas 12,7 millimetrin ilmatorjuntakonekivääri. Kivääri soveltuu ilma-ammuntojen ohella hyvin myös pinta-ammuntoihin merellä. Ase on tuttu näky muun muassa merivoimien Uisko- ja Jurmo-maihinnousuveneiden kansilla. 

Oheisen tviitin vasemmassa kuvassa näkyy, kuinka NV 17 muuntuu tarvittaessa pieneksi sota-alukseksi:

Suomenlahden @Merivartiosto suoritti elo-syyskuussa kovapanosammuntoja eri aseilla, kaikista merivartioston käytössä olevista veneluokista. Sää ampumaviikkojen aikana oli hyvä ja ammunnat saatiin toteutettua suunnitelmien mukaan, onnistuneesti. Ammunnat päättyivät 27.9.2019. pic.twitter.com/JcVRLwvZlb

— Rajavartiolaitos (@rajavartijat) 27. syyskuuta 2019

Ei anna virheitä anteeksi

Ylimerivartija Henttinen luonnehtii meriominaisuuksiltaan NV 17 -venettä kulkuvälineeksi, joka vaatii käyttäjiltään osaamista.

– Vanhat rib-veneemme antoivat jonkin verran ajovirheitä anteeksi, mutta tämä ei anna anteeksi, jos kovassa nopeudessa rattia kääntää liian jyrkästi. Jos venettä ohjaa tiukasti, se kääntyy niin terävästi, että kartturi saattaa lentää penkistään. Siksi tällä veneellä ajettaessa on hyvin tärkeää kertoa etukäteen, jos on kääntymässä vasempaan tai oikeaan, Henttinen kertoo.

Ominaisuus tulee selvästi esille, kun lähdemme merelle pienelle koeajokierrokselle. Noin 45 solmun nopeudessa tehty s-mutka on erittäin terävä ja vaatii toimittajalta tiukkaa otetta veneen tukikahvoista.

– Syvän v-pohjan ansioista tämä menee kuin raiteilla.

Laiturissa tehty nopea silmäily veneen säilytyslokeroihin ja hallintalaitteisiin antaa vaikutelman, että vene on tehty kestämään kovaa ammattikäyttöä. Veneen lokerikot on varustettu jykevillä salvoilla. Veneen hallintalaitteet on selkeästi aseteltu.

Kattava viestivälineistö

Vene on varusteltu kahdella isolla Simradin yhdistetyllä plotteri- ja tutkanäytöllä, mikä mahdollistaa veneen kuljettamisen siten, että kuljettaja navigoi ajaessaan tai siten, että kuljettajan vieressä kartturi vastaa reittisuunnittelusta.

Lisäksi veneessä on varsin kattava viestivälineistö. Kuljettajalla ja kartturilla on kuulokemikrofonit, joilla he voivat kommunikoida toisilleen ja olla yhteydessä viranomaisverkossa (eli ”Virve-verkossa”) merivartioston johtokeskukseen, meripelastuskeskukseen, toisiin merivartioston alusyksiköihin sekä toisiin viranomaisiin.

Veneestä löytyy luonnollisesti myös meri-vhf-radiopuhelin, jolla venemiehistö voi olla yhteydessä laivoihin ja meri-vhf:llä varustettuihin veneisiin. Myös perinteinen kännykkä löytyy.

Ylimerivartija Henri Henttinen on tyytyväinen uuteen työkaluunsa. Hän kertoo kuitenkin, että vene on myös vaativa ajettava, koska se ei anna ajovirheitä anteeksi samalla tavalla kuin vanhemman mallin rib-veneet. 

Veneessä on kaksi Simradin monitoiminäyttöä, jotka toimivat kosketusnäyttöperiaatteella. Näyttöihin piiirtyy karttaplotteri- ja tutkakuvaa.

• Teksti ja kuvat: Aleksi Vienonen
• Videot: Aleksi Vienonen (lähtövideo) ja Zodiac MilPro (loppupään video)