Tämän lyhyen purjelaivarenesanssin jäljet näkyvät edelleen Helsingissä. Kun pääkaupunkia jälleenrakennettiin jatkosodan jälkeen, tarvittiin paljon hiekkaa laastia sekä sementtiä varten. Hiekkaa rahdattiin Porvoon edustalta Helsinkiin purjelaivoilla eli hiekkajaaloilla. Vanhoja purjerahtialuksia kunnostettiin ja uusiakin rakennettiin tähän käyttötarkoitukseen.

Nyt näitä jälleenrakennukseen käytettyjä kuormajuhtia käytetään pääosin charter-purjehduksiin, ja ne kaunistavat kaupungin rantaviivaa Halkolaiturissa Kruununhaan rannassa.

Purjelaivojen uutta tulemista on ennustettu jo pitkään. Ajatuksena on ollut, että öljyn hinnan nousu (joka tosin juuri taittui rajusti koronaviruksen takia) ja pyrkimys leikata logistiikan hiilidioksidipäästöjä toisi purjelaivat takaisin.

Osin tätä on jo tapahtunutkin ja kehitteillä on erilaisia moderneja ratkaisuja, jotka hyödyntävät tuulta laivateollisuudessa.

Tosin tötterömäiset roottoripurjeet, joita on asennettu muun muassa joihinkin Turun ja Helsingin väliä liikennöiviin matkustaja-aluksiin, ovat melko kaukana purjehdusromantiikasta.

32-metrinen kuunari

Mikäli haluaa kuitenkin kuljettaa tavaraa vanhan ajan malliin Atlantin yli perinteisellä puisella purjelaivalla, on tämä jo mahdollista. Idea hiilineutraalista merirahdista syntyi vuonna 2007, kun kolme hollantilaista ystävystä selaisivat yhdessä yli satavuotisella parkilla.

Aluksi he perustivat varustamonsa nimellä ”Stichting Atlantis Zeilende Handelsvaart”, mutta nykyisin yhtiön nimi on hieman helpommin lausuttava ja ymmärrettävässä muodossa. Nykyisin yhtiön nimi on ”Fairtransport”, joka on vapaasti käännettävissä muotoon ”reilu kuljetus”.

Ensin yhtiö kunnosti vanhan 32-metrisen kuunarin, jotta se voisi tehdä pitkiä valtameripurjehduksia ja jotta se voisi ottaa mukaan noin 45 tonnia rahtia. Kuunari sai nimekseen ”Tres Hombres”, kolme miestä. Alus on täysin perinteinen purjelaiva, eli siinä ei ole moottoria lainkaan.

Kaksi merikontillista

Kyky kuljettaa 45 tonnia rahtia saattaa äkkiseltään kuulostaa suurelta, mutta se tarkoittaa käytännössä vain kahden merikontin sisältöä (yhden 40 jalan kontin rahdin maksimipaino on noin 26,7 tonnia). Maailman suurin konttialus MSC Gülsün pystyy kuljettamaan tällaisia kontteja 12 500 kappaletta.

Mikäli Tres Hombres -aluksen kokoisilla purjelaivoilla haluttaisiin korvata tämä konttialus, tarvitaan siten yhteensä 6 250 purjelaivaa. Jos nämä laivat laitettaisiin jonoon, tulisi siitä noin 200 kilometrin jono.

Atlantin ylitys on noin 7 000 kilometriä pitkä, joten jos laivat seilaisivat peräkkäin pitäen reilun kilometrin välin toisiinsa, yltäisi laivajono koko Atlantin yli. Kun ensimmäinen laiva olisi perillä, tekisi jonon viimeinen vasta lähtöään satamasta toisella puolella valtamerta.

Jos purjelaivan ilmastopäästöihin lasketaan mukaan esimerkiksi sen miehistön vaatima ravinto sekä aluksen rakentamisen ja aluksen huollon aiheuttamat hiilidioksidipäästöt, voi hyvin olla, että purjelaivan ympäristöjalanjälki on suurempi kuin suuren konttilaivan päästöt per kuljetettu rahtitonni.

Suuren konttilaivan korvaavan 6 250:n purjelaivan rakentaminen vaatisi toisaalta valtavat määrät puuta, jotka olisivat siten poissa metsistä hiiltä sitomasta. Näin ollen perinteiset purjelaivat tuskin korvaavat nykyisiä konttilaivoja.

Rommia ja oliiviöljyä

Mutta ei anneta tylsän matematiikan ja talousrealismin pilata purjelaivaromantiikkaa. Hollantilainen purjelaivayhtiö nimittäin on löytänyt asiakkaita, jotka haluavat kuljettaa tavaransa purjelaivoilla.

Kyse on eksklusiivisista kuluttajatuotteista, joiden markkinointiin ja tarinaan sopii hyvin ajatus, että tavara rahdataan perinteisellä purjelaivalla. Tres Hombres -alus kuljettaa Atlantin yli Etelä-Amerikan ja Euroopan välillä muun muassa oliiviöljyä, kahvipapuja, viiniä ja rommia.

Varustamolla on nykyisin myös toinen purjelaiva, Nordlys-niminen ketsi, joka on rakennettu vuonna 1873.

Lue lisää aiheesta Fairtransportin verkkosivulta. 

Katso huikea purjehdusvideo klikkaamalla artikkelin aloituskuvaa tai tästä linkistä.

11.3. klo 10:15 Artikkelissa ollut laskuvirhe korjattu. Aiemmassa versiossa virheellisesti lasku laivajonon pituudesta perustui siihen, että laivan pituus olisi ollut kymmenenkertainen verrattuna oikeaan lukuun. Jonon pituus on 200 km, ei 2000 km, jos alukset laitettaisiin tiukkaan jonoon. Toimitus pahoittelee desimaalivirhettä.