Jo ilman virallisia vienti- tai tuontipakotteita Venäjän kauppa käy haastavaksi. Tuonnin kannalta venäläisten tuotteiden, ja siinä mukana veneiden, kysynnän voi arvella hiipuvan. Maahantuojien kannalta myös maksuliikenteen hoitaminen ja sitä kautta tuotteiden saaminen on nykytilanteessa haastavaa tai mahdotonta.
Suomen venekaupan kokonaisuuden kannalta Venäjältä tuotujen veneiden osuus on ollut pieni. Viime vuonna Venäjältä tuotiin reilut sata pienehköä moottorivenettä, joiden yhteisarvoksi muodostui noin kaksi miljoonaa euroa.
Viime viikolla EU määräsi Venäjää kohtaan vientipakotteita yli 300 euron niin sanotuille luksustuotteille. Luksustuotteisiin sisältyvät myös veneet ja muut vesikulkuneuvot, mikäli niiden arvo on yli 50 000 euroa. Luksustuotteiksi määriteltyjen tavaroiden vienti Suomesta Venäjälle vuonna 2021 oli 83 miljoonaa euroa ja Tullin alustavan arvion mukaan vientipakotteet koskettavat yli 300 yritystä.
Venealan Keskusliitto Finnboatin arvion mukaan Suomen venealan viennin arvo Venäjälle jäi viime vuonna alle 20 miljoonaa euroon. Suomalaisten veneiden ja venetarvikkeiden lisäksi Suomen kautta Venäjälle kulkee perämoottoreita ja etenkin vesijettejä. Veneiden ja vesijettien yhteenlaskettu osuus viime vuoden viennistä oli noin 16 miljoonaa euroa. Vientipakotteiden piiriin arvoltaan yltäviä veneitä vietiin viime vuonna Venäjälle Finnboatin toimitusjohtaja Jarkko Pajusalon arvion mukaan 10–20 kappaletta.
Käytännössä myös vientipakotteiden ulkopuolelle jäävien tavaroiden vienti Venäjälle on ainakin toistaiseksi päättymässä jo maksuliikennevaikeuksien ja yleisen arvomaailman muutoksen kautta. Venäjänkauppa on tällä hetkellä paitsi hankalaa myös hyvin epäsuosittua.
Tullin tehtävänä on toimeenpanevana viranomaisena valvoa sekä vienti- että tuontipakotteiden toteutumista.
– Tilanne on muuttunut nopeasti. Venäjän vienti on laskenut yli 70 prosenttia ja myös tuonnin nopea pudotus on alkanut, kertoo Tullin valvontaosaston johtaja Sami Rakshit.
