Uusia vesikulkuneuvoja ensirekisteröitiin viime vuonna 2021 kappaletta, mikä on 23 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Yhtä pieniin tai pienempiin lukemiin päädyttiin viimeksi 1990-luvun lamavuosina. 2000-luvulla uusia vesikulkuneuvoja on rekisteröity keskimäärin 3 850 vuodessa. Parhaimpina vuosina rekisteröintimäärä on ollut reilusti yli 6 000. Viime vuoden rekisteröintimäärä on siis karkeasti puolet 2000-luvun keskiarvoa pienempi ja vain kolmasosa vuosituhannen huippuvuosista.

Moottoriveneiden rekisteröintimäärä väheni viime vuonna 16 prosentilla 1 649:ään. Vesijettejä ensirekisteröitiin 355, mikä on 47 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Purjeveneiden ensirekisteröinnit pysyivät ennallaan, mutta määrä on jo alkujaan pieni, 17.

Käytännössä venekaupan tilanne ei ole kuitenkaan aivan niin huono kuin tilastosta voisi päätellä. Syy on tilastointitavassa, jossa uusiksi vesikulkuneuvoiksi lasketaan tilastointivuoden ja kahden edellisen vuoden aikana valmistetut vesikulkuneuvot, muttei sitä vanhempia. Viime vuoden ensirekisteröintitilastossa ovat siis vuosina 2025, 2024 ja 2023 valmistetut ja ensimmäistä kertaa rekisteröidyt uudet vesikulkuneuvot. 

Koska varsinkin moottorivene- ja vesijettikaupan trendi on ollut menestysvuosien 2020 ja 2021 jälkeen jyrkästi laskeva, on markkinoilla liikkunut tavanomaista enemmän veneliikkeiden varastoon jääneitä ylivuotisia, etenkin vuonna 2022 valmistettuja moottoriveneitä ja vesijettejä. Ne eivät kuitenkaan virallisessa ensirekisteröintitilastossa valmistusvuosirajoitteen takia näy. 

Moottoriveneiden kohdalla puhutaan käytännössä noin 250–300 lähinnä vuonna 2022 valmistetusta, mutta uutena ja käyttämättömänä viime vuonna myydystä ylivuotisesta veneestä. Luku muodostuu noin 50 Finnmasterista ja Huskysta, 50 Yamarinista ja Crossista, 50 Silveristä, 40 AMT:stä, 25 Bellasta, Flipperistä ja Falconista, 15 Suvista sekä muiden merkkien pienemmistä eristä tai yksittäisistä veneistä.

Käytännössä nämä tilastopudokkaatkaan eivät riitä nostamaan viime vuoden rekisteröintitilastoa plussalle, mutta moottoriveneiden miinuksen se aika pitkälti selittää. Uusien veneiden kauppaa on siis viime vuonna tehty enemmän kuin ensirekisteröintitilaston perusteella näyttää. Oletettavasti sama koskee myös vesijettejä.

Koska ylivuotisten osuus jää jossain määrin harmaalle alueelle ja vesikulkuneuvorekisteriä ylläpitävän Traficomin julkisen ensirekisteröintitilastotietokannan ulkopuolelle, perustuvat oheiset taulukot lukuineen sekä alla olevat merkki- ja mallikohtaiset yhteenvedot kuitenkin vain viralliseen ja aiempiin vuosiin vertailukelpoiseen, kolme valmistusvuotta sisältävään ensirekisteröintitilastoon. 

Sitä tosin on Totalveneen toimituksessa tunnistettavien virheiden osalta korjattu ja jalostettu. Tyypillisiä tällaisia oikaisuja ovat esimerkiksi vesijettien rekisteröinti moottoriveneiksi ja syystä tai toisesta muu vesikulkuneuvo -nimikkeen alle rekisteröityneiden moottorivenemerkkien ja -mallien erittely.

Tuttu merkki kärjessä

Virallisen ensirekisteröintitilaston mukaan viime vuoden myydyin venemerkki oli tuttuun tapaan 333 veneellä Buster. Silver nousi tynkävuoden kakkoseksi, Suvin ja Fasterin edelle. Kolmikon rekisteröintimäärä jäi Busteriin nähden puoleen tai sen alle, tosin ylivuotisilla Silver kuroisi eroa Busteriin kiinni. 

Seuraava kolmen venemerkin nippu on sadan veneen rekisteröintimäärän tuntumassa. Niistä Terhi on viime vuoden tilastossa viides, mutta sekä Yamarin ja AMT ajaisivat ylivuotisilla sen ohi. Kärkikymmenikön täydentävät Rönnqvist, Alutroll ja Silacraft, joiden rekisteröintimäärä on taas suunnilleen puolet edellistä kolmikkoa pienempi.

Kärkikymmenikön kaikki merkit ovat kotimaisia. Ensimmäinen tuontivenemerkki on 23 veneellä sijalta 12 löytyvä ukrainalainen Alba, ennen ruotsalaista Arronetia (14.) ja norjalaista Pioneria (17.).

Buster oli ensirekisteröintitilaston mukaan viime vuonna Suomen myydyin vene- ja vesikulkuneuvomerkki. Myydyin venemalli oli Buster M, ja sen suosituin versio kuva tuplapulpetillinen M2. 

Kärkikymmenikön selkeisiin markkinaosuuden voittajiin voidaan lukea Silver, Rönnqvist ja Alutroll, joiden rekisteröintimäärä kasvoi noin parilla kymmenellä prosentilla. Selvästi moottoriveneiden 16 prosentin yleistä laskua paremmin asemiaan puolustamaan pystyivät myös Buster ja AMT. Yamarinin ja Silacraftin rekisteröintimäärät puolestaan pienenivät selvästi yleistä leikkuria enemmän.

Vielä enemmän romahtivat yleensä kymmenen kärjestä tai vähintään sen tuntumasta löytyvät Bella, Falcon, Flipper ja Finnmaster. Bellan ensirekisteröintimäärä jäi viime vuonna puoleen, Falconin kolmasosaan ja Flipperin vain viidesosaan. Finnmasterin rekisteröintimäärän kehitys oli vielä Flipperiäkin huonompaa, sillä sen rekisteröintimäärä putosi toissa vuoden 36:sta viime vuoden viiteen. 

Bellan, Flipperin ja Falconin kohdalla jarruna on ollut yleisen taloustilanteen lisäksi omistajan ja tuotantomaan vaihdosta johtuvat tuotannolliset tekijät. Finnmasterin heikkoa lukemaa selittää osaltaan ylivuotisten suuri osuus. Uusia veneitä ei juurikaan ole tehty, kun vanhaakin varastoa on vielä myymättä.

Pienten moottoriveneiden maa

Mallitasolle ensirekisteröintitilastoa avatessa tulee hyvin esiin, että Suomi on pienten moottoriveneiden maa. Suosituimmat venemallit ovat järjestään pituudeltaan viiden metrin tuntumassa ja hinnaltaan mieluummin lähempänä 20 kuin 30 tuhatta euroa.

Kymmenen viime vuoden suosituimman venemallin listalla ainoa yli 5,5-metrinen malli on 5,7 metrin mittainen Silver Hawk, jonka valikoima kasvoi mallivuodelle 2025 täysalumiinisilla X-versioilla. Kärki tulee tuttuun tapaan Busteriltä, viime vuonna järjestyksessä M (4,8 m), L (5,1 m) ja S (4,4 m). M-kauppaa on kiihdyttänyt etenkin tuplapulpettiversio M2. Mallitilaston kymmenen kärkeen yltää Busterin ja Silverin mallien lisäksi kolme Suvi-, yksi Terhi- ja yksi Faster-malli. 

Silverillä oli viime vuonna olosuhteisiin nähden hyvä vuosi. Se onnistui kasvattamaan ensirekisteröintimäärää laskevassakin markkinassa. Täysalumiinisilla X-versioilla vahvistunut Hawk syrjäytti isojen avoveneiden luokassa pitkäaikaisen markkinajohtaja Buster XL:n. 

Tilaa mallitilaston kymmenen kärjestä tai sen tuntumasta on joutunut tekemään etenkin Yamarinin alumiinirunkoiset Cross 49-, 54- ja 57-mallit. Viime vuoden uutuusmalli Cross 55 nousi sentään yli 5,5-metristen avoveneinen luokassa kelvolliselle sijalle, vaikka senkin rekisteröintimäärä on edeltäjiin nähden vaatimaton.

Daycruiserit ahtaalla

Venekaupan luoviessa talouden vaihteluissa on ennenkin voinut havaita, että jotkut venetyypit sietävät taantumaa paremmin kuin toiset. Hyödyllisemmiksi ja tarpeellisemmiksi koettujen mökkiluokan avoveneiden ja hytillisten yhteysveneiden kauppa ei tunnu olevan yhtä suhdanneherkkää kuin vaikkapa päivä- ja viikonloppuretkien huviajeluun tarkoitettujen daycruiserien.

Ero on nähtävissä myös viime vuoden ensirekisteröintitilastossa. Siinä missä kärkipään daycruiser-mallien rekisteröintimäärät puolittuivat toissa vuoteen verrattuna, säilyi ohjaushyttiveneiden rekisteröintimäärät lähestulkoon edellisvuoden tasolla.

Lähes halvaantuneen keulakajuutallisten daycruiserien markkinan jakoi viime vuonna etupäässä AMT ja Yamarin. Haastajana on enää lähinnä Silver, sillä vielä parina viime vuonna vahvasti luokassa esiintyneitä Flipperin DC-malleja rekisteröitiin viime vuonna vain yksi (650 DC). Daycruiserien myynti keskittyy Suomessa vahvasti pienimpiin, 6–7 metrin malleihin. Kahdeksan metrin kokoluokasta kärkitilastoon nousi viime vuonna vain Saxdor 270.

Brandt keksi yhdistää omistamiensa Silverin alumiinirungon ja TG:n lujitemuovihytin. Ainakin viime vuoden perusteella homma toimii. TG 6.9:n hytilla varustettuja Silver Seawawk Cabin ja Silver Condor Cabin -malleja myytiin yhteensä 17 ja TG 6.9:jä, 12 eli yhteensä 16 enemmän kuin toissavuonna. 

Ohjaushyttiveneiden viime vuoden kärkiviisikko on vahvasti Brandt-konsernin omistamien Terhin, Silverin ja TG:n mallien hallussa. Markkinoiden pienin ja halvin hyttivene Terhi 480 Cabin on otettu hyvin vastaan, samoin pitkän tauon jälkeen Silver mallistoon saatu hyttivene, 7-metrinen Seahawk Cabin. Aiemmin hyttiveneissä suvereenit TG-mallitkin jatkoivat viime vuonna toissa vuoden määrillä.

Kärkiviisikon viimeinen paikka menee saaristolaisten suosikille Arronetille, tällä kertaa 23’5 Surprise -mallille. Kuudennelta sijalta löytyisi viidellä veneellä pykälää suurempi 24’5. Muista kookkaammista hyttiveneistä useamman veneen rekisteröintimääriin ylsivät lähinnä kolmella veneellä Buster Magnum Cabin ja Seahawkista kahdeksanmetriseksi venytetty Silver Condor Cabin. Viime vuoden vauhdikkaimpiin ja useamman sadan tuhannen hinnoillaan myös arvokkaimpiin ohjaushyttiveneisiin voidaan lukea yhden rekisteröinnin Anytec 868 CAB, Max 108, Viggo C10 ja Zulu 33. 

Targa isojen moottoriveneiden kärjessä

Kuluvalla vuosituhannella on totuttu pitkälti siihen että, Targa ja Finnmasterin matkavenemerkki Grandezza ovat hallinneet Suomessa isompien moottoriveneiden markkinaa. Parin viime vuoden aikana Grandezzan vauhti on kuitenkin hiipunut. Viime vuonna Targa oli 17 ensirekisteröinnillä yhä ykkönen, mutta Grandezzoja meni kilpiin vain kolme. Niistä kaksi oli 37 CA -malleja.

Targan kirittäjäksi nousi viime vuonna lähinnä Axopar, jonka 29 ja 37 XC mallit myivät tasaisesti tusinan täyteen. Seitsemänneksi 37:ksi voisi lukea Brabus Shadow 900:n, joka on käytännössä Axopar 37:n luksusmalli.

Pentterillä, erillisella toiletilla ja makuukajuutalla tai useammalla varustetuista matkaveneistä viime vuoden suosituimmaksi nousi Yamarin 80 DC. 

Myydyin Targa-malli oli viime vuonna seitsemällä veneellä 27.2, mutta sen edelle myydyimmäksi matkavenemalliksi nousi kahdeksalla veneellä Yamarin 80. Myös saman kokoluokan Aquador 250 ja metriä suurempi Nordkapp Coupe 905 onnistuivat. Yhdeksän metrin kokoluokasta kolmen veneen rekisteröintimäärään ylsivät lisäksi Flipper 900 ja Targa 30.1.

40-jalkaisten huvikäyttöön tarkoitettujen moottoriveneiden kanta kasvoi viime vuonna yhdellätoista, kun kolmen Targa 41:n ja kahden Saxdor 400:n lisäksi rekisteriin merkittiin Axopar 45, Beneteau Gran Turismo 41, Marex 440, Nord Star 42+, Windy 40 Camira ja XO EXPLR 44. Yli 50-jalkaisia rekisteröitiin neljä: Absolute Navetta 52, Princess V50, Princess F50 ja suurimpana Galeon 560.

Purjeveneitä vähän ja vesijettejä paljon

Purjeveneissä Suomen markkinaa hallitsevat ranskalainen Beneteau ja saksalainen Hanse. Molempia luovutettiin viime vuonna neljä, kaikkien muiden purjevenemerkkien rekisteröintien jäädessä yhteen tai nollaan. 

Jalkojen mukaan mitattuna viime vuoden eniten myydyksi purjevenemerkiksi voisi julistaa Beneteaun, mutta äärimmäisen niukalla yhden jalan erolla. Kahdella Oceanis 40.1:llä ja 36- selä 44-jalkaisilla Firsteillä sen kokonaisjalkamääräksi tulee 160. Hanse jää kahdella 360:llä, 410:llä ja 460:llä 159 jalkaan. Muut viime vuonna Suomeen rekisteröidyt tehdastekoiset uudet purjeveneet olivat Dehler 38 SQ, Excess 11, Lagoon 42, Neo 350 ja X4.3.

Beneteau ja Hanse hallitsivat viime vuonna Suomen purjevenemarkkinoita. Maahantuojien välisen vei kuitenkin HanSail, joka luovutti neljän Hansen lisäksi myös yhden Dehlerin.

Suomen Luonto -lehden vuoden 2025 turhakkeeksi valitsemien vesijettien kokonaiskanta tulee lähivuosina ohittamaan purjeveneiden määrän, sillä uusia jettejä myydään aivan eritahtiin kuin purjeveneitä. Heinäkuussa 2025 purjeveneiden kokonaiskanta oli 14 452, vesijettien 13 350.

Uusien jettien myynnissä kanadalaisen BRP:n Sea-Doo on ollut jo vuosia aivan ylivoimainen. Viime vuonna niitä rekisteröitiin 282. Japanilaishaastajat Yamaha (55) ja Kawasaki (18) jäivät kauas taakse.