Itäisen Suomenlahden retkisatamia: Suuri-Pisi, Virolahti– Itärajan tuntumassa

Suuri-Pisi on Itäisen Suomenlahden kansallispuiston itäisin retkisatama. Saari kuuluu kansallispuiston Venäjän rajaa hipovien saarten ketjuun yhdessä Lanskerin, Ulko-Tammion, Koivuluodon ja Kilpisaaren kanssa.

Suuri-Pisi on noin kilometrin pitkä ja kolmisensataa metriä leveä. Kasvisto on pääasiassa kalliomännikköä, mutta koivuja ja kuusiakin esiintyy monipuolistaen luontoa.

Saaren helpoin rantautumispaikka on koilliskulman kallio, jossa on muutamia kalliolenkkejä. Niiden lisäksi tarvitaan pitkiä keulaköysiä, koska rannan puut ovat kohtuullisen kaukana. Tämä rantautumispaikka suojaa hyvin vallitsevilta lännen ja luoteisen puoleisilta tuulilta. Vironlahteen kulkeva väylä sijaitsee jonkin matkaa saaresta pohjoiseen, mutta sen liikenne ei ainakaan käyntikerralla tuntunut yöpymistä haittaavan.

Itätuulella kiinnittymispaikkaa voi hakea länsirannan keskivaiheilta. Mukaan tarvitaan kalliokiiloja tai hyvin pitkät keulaköydet. Pohjoisen lahden itäsivun rantakiveen voi myös yrittää kiinnittyä, jos mukana on keulatähystäjä.

Saaren pohjoiskärjessä on sekä nuotiokatos että -paikka. Täällä on myös puuvaja, huussi ja infotaulu karttoineen. Pohjoiskärjen kalliolla on loiston perustus, johon voi kiivetä ottamaan kivan kuvan ympäristöstä. Tämän kallion kummallakin puolella on hiekkaranta, joten uimavaihtoehtoja riittää eri tuulille. Hiekkapohjainen maasto jatkuu länsirantaa jonkin matkaa etelään. Tänne on helppo pystyttää teltta. 

Saaren pohjoisen kallion korkeimmalla kohdalla on Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n monogrammi ja päivämäärä 14.6.1777. Tuolloin kuninkaallinen laivasto haki sääsuojaa saarelta. Eteläkärjen tuntumassa on pari tykin jalustaa ja jatkosodan alkupuolen hyökkäyksen aikana menehtyneiden sotilaiden nimet kallioon kaiverrettuna.

Saarikierros:

Suuri-Pisin maasto on pääasiassa helppokulkuista kalliomännikköä. Rannoilla on paikoittain haastavampaa maastoa, jyrkkiä kallioita ja kivikkoa. Kierroksen voi tehdä kiertäen kalliorantoja pitkin poiketen haastavammissa kohdissa keskemmälle saareen ja etenemällä polkuja pitkin. 

Kannattaa kiinnittää huomiota rannan lintuihin ja saaren mäntyjen lomassa lymyileviin muhkeihin hämähäkkeihin. Niille riittää pohjoiskärjen tuntumassa ruokaa, koska täällä on lisääntymiselle sopivia vesialtaita. Jos ininä ei kovasti haittaa, voi lammikoiden ääreen pysähtyä ihmettelemään hyttysten elinkiertoa. 

Pohjoisessa on myös niittykasvustoa orvokkeineen. Rantojen tuntumassa on myös muutamia altaita, joiden hyönteiselämä on mielenkiintoista katseltavaa. Koillisen rantautumispaikan vierellä on kelopuita isolla alueella. Lieneekö jonkun myrskyn jälkiseurausta.

Suuri-Pisin huussi ja puuvaja edustavat yhdenmukaista rakennusarkkitehtuuria.

Suuri-Pisin huussi ja puuvaja edustavat yhdenmukaista rakennusarkkitehtuuria.

Koillisen kallion rantautumispaikalla tarvitaan pitkä ankkuriköysi, koska vesi on syvää, ja pitkät keulaköydet, koska kalliolenkkejä on vain muutamia.

Pohjoiskärjessä on loiston perustukset ja kalliossa tappeja. Ranta on kivikkoinen.

Pohjoisen kärjen hiekkamaastossa on nuotiokatos, nuotiopaikka ja ruokailupisteitä.

Saaren infotaulu ja kartta antavat hyvää tietoa. Rantautuminen on mahdollista myös länsirannan keskimmäiseen niemekkeeseen.

Pohjoiskärjen kallion kummallakin puolella on hiekkaranta. Itse kalliossa sijaitsee Ruotsin kuninkaan vierailun muistokaiverrus.

• Kuvat ja videot: Teksti ja kuvat: Jari Tenhunen