Hiekkarantojen ennallistaminen Saimaalla sai alkunsa, kun vesiensuojeluyhdistyksessä havahduttiin sisävesien hiekkarantojen olevan ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen luontotyyppien uhanalaisuusarvionnin mukaan Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisia elinympäristöjä. Hiekkarantojen ennallistamistyö aloitettiin syksyllä 2023 kouluttautumalla ja tutustumalla avoimien hiekkarantojen ekosysteemiin, umpeutumiskehityksen syihin, ennallistamisten toteutukseen ja vaatimuksiin.
Rantojen umpeenkasvun syitä voivat olla ravinnekuormituksen lisääntymisestä johtuva rehevöitymiskehitys, rantarakentaminen ja säännöstely.
– Avoimet hiekkarannat sijaitsevat usein alueilla, joissa on elinympäristön lisäksi muita huomioitavia arvoja. Hiekkarantojen läheltä on löytynyt muinaisia asuinalueita, ne saattavat sijaita pohjavesialueella tai niiden läheisyydestä on havaintoja uhanalaisista lajeista. Kun lähdetään ennallistamaan, täytyy nämä huomioida toimissa, kuvailee hankkeen biologi Roni Seppä lupaprosessia.
Roni selvittää myös ennallistamisen onnistumista:
– Olemme tänä kesänä seuranneet ennallistetulle hiekkarannalle palaavia kovakuoriaisia. Tieto hiekkarantalajistosta on puutteellista. Suunnitteluhankkeessa pyrimme lisäämään tietoa siitä, miten antikaiset, nupiaiset, myyriäiset, hyrräkiitäjäiset ja muut hiekkarantojen kovakuoriaiset palaavat takaisin kunnostetuille kotiseuduilleen. Talven vietän mikroskoopin ääressä selvittämässä Ruokolahden Sipiniemeen paluumuuttaneita kavereita.
Ensimmäinen ennallistamiskohde toteutettiin Taipalsaaren Päihäniemessä syksyllä 2023. Pisimmät Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen hankkeessa ennallistetut kohteet sijaitsevat Puumalan Äyrätsalossa ja Savonlinnan Punkaharjulla, Susiniemessä (alla). Kohteet on valikoitu maastokartoitusten jälkeen ennallistamistarpeen ja -potentiaalin perusteella. Mikäli maanomistajat ovat suhtautuneet ennallistamisehdotuksiin suotuisasti, on edetty toteutukseen.
– Ennallistaminen on tehty kaikilla kohteilla konetyönä. Osaavat ja luotettavat urakoitsijat ovat olleet tärkeässä osassa ennallistettaessa herkkiä elinympäristöjä. Onneksi useampia tällaisia toimijoita on löydetty Saimaan alueelta hankkeen kohteita toteuttamaan. Saarikunnostuksetkin ovat mahdollisia, kun koneet saadaan lautoilla kuljetettua vesiteitse, kertoo hankeen vetovastuussa oleva Sari Aaltonen.
Joillakin ennallistamiskohteilla työ jatkuu paikallisten tahojen talkoilla tulevina vuosina:
– Voimakkaammin umpeenkasvaneilla rannoilla saimme hyvän alkusysäyksen avoimen rannan palauttamiseen. Jälkihoitoon tarvitaan paikallisten tahojen reippaita talkoovoimia, Sari lisää.
Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistyksen Tiina Kontio on hoitanut vuoden 2025 hiekkarantakartoituksia Pohjois-Karjalan puolella.
– Yhteistyöllä vesiensuojeluyhdistysten kanssa saamme levitettyä Saimaalla kertynyttä osaamista myös Höytiäisen puolelle ja muualle Pohjois-Karjalaan. Toisaalta taas kartoitukset saadaan kohdistettua paremmin paikallistuntemuksen avulla. Kartoitustyössä on yllättänyt miten paljon Höytiäiselläkin on ollut hiekkarantoja historiallisen tiedon valossa, kun niitä on nykyisellään on nähtävissä vain murto-osa.
Ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman rahoittama kunnostushanke päättyi lokakuussa. Vuonna 2023 alkaneita ennallistamisia ovat ympäristöministeriön lisäksi rahoittaneet Metsä Groupin luonto-ohjelma, Etelä-Karjalan säästöpankkisäätiö, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, OP Suur-Savo sekä Tornator. Hiekkarantojen kartoitukset Saimaan ja Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistysten yhteisessä, EU:n maaseuturahaston rahoittamassa hankkeessa jatkuvat vuoden 2026 loppuun. Kartoituksissa löydettäville ennallistamiskohteiden toteutuksille on haettavissa EU:n maaseuturahoitusta.
