Maanomistajat lyövät hynttyyt yhteen– Gullkronan ympäristöstä Suomen suurin merisuojelualue

Legendaarisen Gullkronan vesialueista tulee Saaristomeren suurin yksityinen merisuojelualue. Suojeltavan vesialueen koko on huimat 4800 hehtaaria.

Alueen maanomistajat eli kalastuskunta teki yksimielisen päätöksen suojelualueen perustamisesta toukokuussa 2021. Seuraavaksi työlistalla on virallisen suojelustatuksen hyväksyttäminen Varsinais-Suomen ELY-keskuksella. Kun homma saadaan pakettiin, muodostaa Gullkronan suojelualue yhdessä Saaristomeren kansallispuiston ja Natura-alueiden kanssa poikkeuksellisen laajaan suojellun kokonaisuuden.

Rantavedet suojelun alle

Hankkeen takana on Baltic Sea Action Group, jonka perustajiin kuuluvat Ilkka Herlin ja Saara Kankaarinta ostivat Gullkronan vierasvenesataman vuonna 2016. Kesällä 2019 se avattiin uudelleen veneilijöille ja saman vuoden syksyllä BSAG polkaisi käyntiin Elävä Itämeri -hankkeen, jonka tavoitteena on vedenalaisen meriluonnon suojelun lisääminen. Hanketta lähti rahoittamaan Ålandsbankenin Itämeriprojekti ja sen pilottikohteeksi valikoitui juuri Gullkronan ympäristö. 

– Elämä Itämeren pinnan alla tunnetaan suhteellisen hyvin, sillä sitä on kartoitettu vuodesta 2004 lähtien Suomen ympäristökeskuksen vetämässä VELMU-ohjelmassa. Kartoitukset ovat myös paljastaneet, että monimuotoisimmat vedenalaiset alueet ovat usein yksityisessä omistuksessa olevia matalia rantavesiä. Nämä olisi hyvä saada virallisen suojelun alle. Gullkronan pilotin avulla paitsi suojelemme tärkeän palan Itämerta, myös lisäämme tietoisuutta yksityisen suojelun mahdollisuuksista, Elävä Itämeri -hankkeen projektipäällikkö Anna Klemelä taustoittaa.

Jotta yksityisen suojelualueen voi perustaa on alueella oltava jotakin, mitä suojella. Gullkronan vesistössä luonnonsuojelulaissa määritellyt suojelun ehdot täyttyivät mm. rakkohaurualla, sinisimpukoilla ja meriajokkaalla, jotka ovat Itämeren avainlajeja. Myös sijainti ratkaisi. Saaristomeren kansallispuiston ja useiden Natura-alueiden kyljessä sijaitseva Gullkronan alue yhdistää erillisiä suojeltuja laikkuja laajaksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Esimerkkiä ja innoitusta

Suojelun tavoitteena ei ole hankaloittaa maanomistajien elämää saaristossa.

– Päinvastoin se säilyttää sekä saariston luonnon että saaristokulttuurin elinvoimaisena. Maanomistajat tuntevat oman alueensa parhaiten ja tietävät, mitä saaristossa eläminen käytännössä vaatii. Tästä syystä maanomistajien kuuleminen alusta saakka on ollut oleellista Gullkronan suojelualueen suunnittelussa, BSAG:in perustajistoon lukeutuva Ilkka Herlin kertoo.

Gullkronan suojelupilotin tavoite on paitsi näyttää esimerkkiä ja innoittaa, myös auttaa selkeyttämään yksityisen suojelualueen perustamiseen liittyvää prosessia. Suomi tukee EU:n tavoitetta suojella 30 % merialueista vuoteen 2030 mennessä, ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan myös yksityisiä suojelualueita.

• Teksti: Fredrik Eriksson
• Kuva: Baltic Sea Action Group