Pidä Saaristo Siistinä ry huoltaa Pohjanlahdella noin 30 palvelupistettä ja on alueen ainoa toimija, joka vastaa kattavasti vesilläliikkujien jätehuollosta. Tänä kesänä yhdistyksen Itäiseltä Suomenlahdelta tuttu Pikku-Roope-busteri täydensi vuokra-alusta ja paikkaasi M/S Roope-Botnian jättämää aukkoa.
Pohjanlahden aluepäällikkö Jukka Lundellin mukaan vuonna 2021 käytöstä poistettu M/S Roope-Botnia on korvaamaton työkalu, sillä nykyisellä vuokrakalustolla kaikkia palvelupisteitä ei voida huoltaa tehokkaasti. Uuden aluksen hankinta on yhdistykselle merkittävä, mutta välttämätön tavoite.
Pikku-Roopella päästiin huoltamaan kahdeksan pienempää palvelupistettä, jotka jäivät edellisenä vuonna huoltamatta kalustopuutteiden vuoksi. Huoltokohteita olivat muun muassa Orrskäret, Remmargrundet, Repskäret, Stora Rummelgrundet, Storpaskarna, Torsö ja Öura Kokkolan, Pietarsaaren ja Luodon edustalla sekä Ritgrund Vaasan edustalla.
Roskan määrä jätepisteissä kasvaa vuosi vuodelta. Viime vuonna saaristosta kuljetettiin pois lähes tuhat suurta jätesäkkiä, mutta tänä vuonna määrä kasvoi jo yli 1 100 säkkiin. Uuden huoltoaluksen puute vaikeuttaa sekä nykyisen retkisatamaverkoston ylläpitoa että uusien palvelupisteiden suunnittelua.
M/S Roope-Botnian uusimisen lisäksi Lundell työstää hanketta, jossa kartoitetaan alueen käymäläjätteiden ja pilssivesien imutyhjennyslaiteverkostoa. Näiden kehittäminen on olennainen osa alueen ympäristön suojelua.
Kokemuksia kerätään
Pohjanlahden alueen kunnat saivat syyskuussa kyselyn, jolla kartoitetaan imutyhjennyslaitteiden nykytilaa, sijaintia ja satamien valmiuksia vastaanottaa kemiallisten käymälöiden jätevesiä. Kysely aiotaan lähettää myös venekerhoille ja pursiseuroille, jotta saataisiin tarkempaa tietoa laitteiden kunnosta, toimivuudesta ja käyttöasteesta.
Lisäksi veneilijöiltä kerätään kokemuksia imutyhjennyslaitteiden käytöstä. Tavoitteena on selvittää, riittääkö laitteiden määrä ja sijaitsevatko ne käyttäjien kannalta sopivissa paikoissa. Näiden tietojen avulla voidaan suunnitella verkoston parannuksia ja kohdentaa resursseja tehokkaammin.
Myrskyisä heinäkuu
Pohjanlahden kesään ovat kuuluneet alushankinnan ja imutyhjennyslaitteiden kartoituksen lisäksi monipuoliset huolto- ja kunnostustyöt. Vaasan saaristossa sijaitseviin Kuparisaareen ja Lars Björkaskäriin saatiin kesän aikana uudet pöytäryhmät Vaasan kaupungin tuella. Lisäksi kaupungilta saadulla talkooavustuksella hankittiin kaksi Kotakeittiötä, joista toinen asennetaan Lars Björkaskäriin ja toinen toiseen saareen tarpeen mukaan. Nämä parannukset lisäävät Roope-palvelupisteiden viihtyisyyttä ja palvelevat alueen vesilläliikkujia entistä paremmin.
Kauteen mahtui myös haasteita, kuten heinäkuinen myrsky, joka irrotti laitureiden rampit Kuparisaaressa ja Lars Björkaskärissä. Rampit saatiin takaisin paikoilleen ulkopuolisen avun avulla, mutta tapahtuma osoitti huoltotöiden jatkuvan merkityksen saariston infrastruktuurin ylläpidossa.
Tärkeä osa omaa perintöä
Pidä Saaristo Siistinä ry aloitti Merenkurkun alueen retkisatamaverkoston rakentamisen talkoovoimin jo 1980-luvulla. Tavoitteena oli laajentaa toimintaa Kristiinankaupungista Pietarsaareen asti. Vuonna 1982 Pohjanlahden rannoille rakennettiin yhdeksän uutta jätepistettä, joita yhdistyksen aktiivit ylläpitivät aluksi omilla veneillään.
Toiminnan laajentuessa tarve kunnolliselle huoltoalukselle kasvoi, ja ensimmäisen M/S Roope-Botnian hankinta toteutettiin laajalla tukijoiden ja valtion rahoituksella. Aluksen kustannukset, yli miljoona markkaa, katettiin osittain silloisen työministeriön myöntämällä 660 000 markan tuella, loput kerättiin yhteistyökumppaneilta ja lahjoittajilta.
Pohjanlahden alueella Perämeri on vielä suhteellisen vähäravinteinen, ja sen ekosysteemi on vähemmän kuormittunut kuin muualla Itämerellä. Perämeri ja Merenkurkku ovat pohjoisen Itämeren harvoja alueita, joiden tila voidaan luokitella hyväksi. Tämä tekee aktiivisesta ympäristönhoidosta erityisen tärkeää, sillä ilman konkreettisia toimia alue ei voi välttyä Itämeren yleisiltä ongelmilta, kuten roskaantumiselta, rehevöitymiseltä ja luontokadolta.
