Venesatamissa, joissa on järjestetty jätehuolto, jätteet tungetaan yleensä yhteen ja samaan jäteastiaan eli sekajätteeseen. Vaikka kotioloissa jätteiden lajittelu on ollut arkipäivää jo vuosikymmenet, venesatamissa on jämähdetty 1980-luvulle.
– Biojätteen erilliskeräys venesatamissa on vielä puutteellista, minkä vuoksi ravinteita ei saada hyödynnettyä takaisin kiertoon. Biojäte sisältää myös runsaasti vettä, joka tekee siitä painavaa. Erillislajittelu siis paitsi pienentää sekajätteen määrää, myös parantaa sen laatua ja keventää käsittelykustannuksia, sanoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektipäällikkö Anna von Zweygbergk.
Saaristomerellä asiaan saadaan muutos tänä veneilykautena. Veneilijöiden biojätteitä aletaan kerätä kompostoreihin Seilissä ja Jurmossa tästä viikosta. Lisäksi ravintoloiden biojätteiden kompostointia parannetaan Seilissä ja Örössä.
Biokeräyksen aloittaminen näissä saaristokohteissa on osa Pidä Saaristo Siistinä ry:n ja Turun yliopiston yhteishanketta.
Pidä Saaristo Siistinä ry:n Vene 18 Båt -messuilla julkaistussa kyselyssä selvisi, että kysyntä biojätteiden lajittelun kehittämiselle saaristossa on suurta. Jopa puolet vastanneista lajittelee jo nyt biojätteet erikseen veneessä. Lähes 80 prosenttia vastanneista koki, että myös omilla ruokailuvalinnoillaan voi vaikuttaa Suomen vesistöjen tilaan, mikä pitääkin paikkansa.
– Ruuantuotanto aiheuttaa noin 30 prosenttia vesistöjä rehevöittävistä päästöistä. Veneillessä moni käytännön syy kuitenkin jo ohjaa suunnittelemaan ruokailuja etukäteen. Myös kotona pitäisi huolehtia, että ruokahävikkiä ei synny. Suomessa heitetään vuosittain roskiin 400 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa eli noin 24 kiloa jokaista suomalaista kohti, von Zweygbergk kertoo.
Saaristomeren kasvavat matkailijamäärät lisäävät ennestään alueen ruokahävikkiä, jolla on sekä suoria että välillisiä rehevöitymisvaikutuksia.
www.pidasaaristosiistina.fi
