Skipperin selvitys paljastaa– Suomalaiset ajavat muita pohjoismaalaisia kovempaa ja osuvat harvemmin kiviin

Suomalaisen veneiden vuokravälityspalvelu Skipperin vuosittainen State of Boating -raportti paljastaa, millaisia veneilijöitä suomalaiset ovat muuhun maailmaan verrattuna.

Kaikissa maissa keskimääräinen veneilynopeus hidastui vuoteen 2021 verrattuna, ja myös keskimääräinen etäisyys pieneni. Pääasiallisena syynä voidaan pitää polttoainekustannusten nousua ja epävakaata maailmantaloutta.

Suomalaisilla raskain kaasujalka

Suomalaisilla on Skipperin datan perusteella Pohjoismaiden raskain kaasujalka, ja Suomessa ajettiin keskimäärin 16 kilometrin (8,8 solmua) tuntivauhtia. Ero ruotsalaisiin ei ollut tosin merkittävä, sillä Ruotsissa keskivauhti oli noin 15 kilometriä tunnissa (8,5 solmua). Tanskalaiset ja norjalaiset taas ajoivat selvästi hitaammin, keskimäärin 12 kilometriä tunnissa. Uudessa Seelannissa kunnostauduttiin ajamalla vertailun pisimmät matkat per varaus, keskimäärin 22,1 meripeninkulmaa. Suomalaiset ajoivat 16,2 mailia ja ruotsalaiset 15,9. Vauhdistaan huolimatta suomalaisveneilijät osuivat kiviin harvemmin kuin ruotsalaiset ja norjalaiset.

Mutta mistä maasta löytyvät onnettomuuksille alttiimmat veneilijät?

Tämän tilaston kyseenalainen kunnia menee vuoden 2021 tapaan rakkaille länsinaapureillemme. Ruotsalaiset ajavat Skipperin raportin mukaan miltei kaksi kertaa (1,9) useammin kiville kuin suomalaiset ja 1,3 kertaa useammin kuin norjalaiset. Suomalaiset ovat siis varsin turvallisia kuljettajia, mutta vain pohjoismaisessa vertailussa. Kanadassa ajetaan tilaston mukaan karille peräti 2,2 kertaa harvemmin kuin tällä.

Uusiseelantilaiset veneilijät osoittautuivat kaikkein siistimmiksi, sillä sikäläinen prosenttiosuus varauksista, jotka edellyttivät ylimääräistä siivousta oli vain 0,1. Tanskalaiset kiilasivat kakkoseksi 0,2 ja ruotsalaiset pronssille 0,4 prosentin osuuksilla.

- Seuraamme veneilykauden aikana dataa erityisen tarkasti voidaksemme varmistaa, että asiakkaamme ovat tyytyväisiä. Toisaalta haluamme myös tietää, missä meillä on kehitettävää. Meille on tärkeää tarjota uusillekin käyttäjille matalan kynnyksen mahdollisuus veneilyyn, mikä näkyy myös vuoden 2022 tilastoissa, sillä tiimimme koulutti uusia veneilijöitä yhteensä yli 900 tunnin ajan, kertoo toinen Skipperin perustajista, toimitusjohtaja Kristian Raij.

Tärkeimpiä hyötyjä

Skipperin kyselyn mukaan veneilyn tuomia hyötyjä ovat uudet kokemukset, vapauden tunne ja stressin lievittäminen. Veneen omistaminen ja säilyttäminen on kuitenkin usein liian kallista, eivätkä monet siksi pääse nauttimaan veneilyn iloista niin usein kuin haluaisivat.

- Satamissa seisoo lukuisia veneitä täysin tai lähes käyttämättöminä. Jos käyttämättömät veneet saataisiin pois satamien parhailta paikoilta ja veneiden talvisäilytyspaikoilta, saataisiin satamiin merkittävästi lisää kapasiteettia aktiiviselle veneilylle ja aktiivisille veneilijöille. Jos kaupungit tarjoaisivat venepaikkoja yhteiskäyttöveneille, yhtä venepaikkaa kohden olisi enemmän veneilijöitä, enemmän veneilyä ja samalla myös lisää palveluiden käyttäjiä saariston palveluille, kertoo Espoon kaupungin erityisasiantuntija Lennart Petterson.

Skipperin raportin mukaan suomalaiset veneilijät nauttivatkin lähivesistöjen luontokokemuksista. Suosituimpia veneilykohteita suomalaisten keskuudessa ovat Helsingin Pihlajasaari sekä Pentala ja Iso-Vasikkasaari Espoossa, joista jokaisessa vierailtiin yli 500 kertaa.

Vuonna 2017 perustettu Skipperi on kerännyt yhteensä 12,6 miljoonaa euroa rahoitusta ja toimii tällä hetkellä yli 40 lokaatiossa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Uudessa-Seelannissa ja Kanadassa.

www.skipperi.fi

• Teksti: Fredrik Eriksson
• Kuva: Skipperi