Suomen meriympäristön tila 2024– Miten merialueemme voivat?
Loppusyksyllä 2023 valmistui Suomen merialueen tila-arvion päivitys “Suomen meriympäristön tila 2024”. Tämä on laaja asiantuntijoiden laatima arvio siitä, mitä kaikkea merialueidemme tämänhetkisestä kunnosta tiedetään.
Tutustu Meriympäristön tila -tietopakettiin ja kommentoi tarpeen mukaan 15.3.2024 mennessä. Verkkopalvelussa voit helposti tutustua itse tila-arvioon, rehevöitymisestä ympäristömyrkkyihin ja merilinnuista ravintoverkkojen tilaan.
Vedenalaisesta melusta ja roskaantumisesta ei ole aiemmin ollut riittävästi tietoa
Monesta meren tilaan vaikuttavasta tekijästä on jo pitkään kerätty tietoa, ja ne tunnetaan kohtalaisen hyvin. Mutta kaikista meren tilaan vaikuttavista tekijöistä, kuten vedenalaisesta melusta ja roskaantumisesta, ei ole aiemmin ollut riittävästi tietoa.
Nyt kuultavana olevassa tila-arviossa niiden vaikutuksista meren tilaan on pystytty kuitenkin ensimmäisen kerran arvioimaan. Vedenalaista melua syntyy meriliikenteestä ja merellä tapahtuvasta rakentamisesta. Meriliikenteen aiheuttama melu on tyypiltään jatkuvaa, kun taas ruoppauksista ja vedenalaisen rakentamisesta syntyvä melu on useimmiten hetkellistä ja epäsäännöllistä.
Hetkellisen melun osalta tila arvioidaan Suomen kaikilla merialueilla hyväksi, mutta lähinnä meriliikenteestä johtuva jatkuva melu on Suomenlahdella ja Pohjois-Itämerellä niin laaja-alaista ja voimakasta, että hyvän tilan määritelmät ylittyvät ja tila on määritelty heikoksi. Meluarvioissa on toistaiseksi kuitenkin epävarmuutta, koska melun seurantaverkko ei ole vielä riittävä ja esimerkiksi laivojen ja veneiden aiheuttaman melun seuranta on puutteellista varsinkin rannikonläheisillä vesillä.
Rantaroskan kertymistä on seurattu monella rannalla jo pitkään, ja nyt onkin rantaroskan osalta voitu tehdä tila-arvio. Tutkituilla rannoilla tila huomattiinkin heikoksi lähes kaikilla tutkituilla rannoilla, mutta onneksi roskien määrä pikkuhiljaa vähenee. Rantaroska koostuu pääosin muovista, joka pikkuhiljaa pilkkoutuessaan muuttuu hyvin vaikeasti kerättäväksi mikroroskaksi.
Vesipatsaassa olevaa mikroroskaa ja merenpohjassa olevan roskan määrää ja laatua ei ole vielä riittävästi selvitetty, joten niiden osalta tilaa ei ole vielä pystytty määrittämään.
Rehevöityminen on Itämeren suurin ongelma
Merilintujen kantoja on pitkään seurattu, ja eri merilintulajien tila pystytään arvioimaan jo kohtalaisella tarkkuudella. Pesivistä merilintulajeista noin puolet – kolme neljäsosaa on hyvässä tilassa merialueesta riippuen, mutta erityisesti kokosukeltajat kuten haahka ja kahlaajista karikukko ovat kärsineet.
Rehevöitymisestä, mikä johtuu liiallisesta ravinteiden kertymisestä vesiin, tiedetään jo paljon. Rehevöityminen on Itämeren suurin ongelma, ja sen seurannaisvaikutukset koskettavat laajasti meriluontoa, mutta myös virkistyskäyttöä.
Pitkään kestäneet, mutta ehkä jossain määrin tehottomat toimet rehevöitymisen vähentämiseksi eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Merialueiden rehevöitymistila ei ole juurikaan parantunut ja osalla merialueista sinilevät ja muut rehevöitymisen seuraukset ovat edelleen lisääntyneet.
Merenhoidon kuuleminen päättyy 15.3.2024
Merenhoidon valtakunnallinen kuuleminen päivitetystä Suomen merialueen tila-arviosta on käynnissä vielä 15.3.2024 asti. Palautetta toivotaan annettavan sähköisen lausuntopalvelu.fi:n kautta. Koko kuulemisaineisto ja ohjeet palautteen antamiseksi löytyvät kokonaisuudessaan ympäristöhallinnon verkkopalvelusta:
Vesienhoidon kuuleminen päättyy 17.6.2024
Parhaillaan on käynnissä myös vesienhoidon kuuleminen vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta sekä vesienhoitosuunnitelman ympäristöselostuksen laadinnasta. Vesienhoidon kuuleminen päättyy 17.6.2024. Linkit eri vesienhoitoalueiden kuulemisaineistoihin ja ohjeet palautteen antamiseksi löytyvät ympäristöhallinnon verkkopalvelusta:
